Icon
Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio? Markkinaluvut

Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio?

08.09.2016 | Dingle Oy

Kuka sinun yrityksessäsi pitää huolta työnantajamielikuvasta? Kenties HR? Tai ylin johto? Markkinointi? Kaikki työntekijät? Ei kukaan, etenkin kun yt-sesonki on taas alkamassa?

Työnantajamielikuva vilahtelee usein sivulauseessa, kun keskustelee yrityksen markkinoinnista tai viestinnästä vastaavien tahojen kanssa yrityksen tunnettuudesta, näkyvyydestä ja brändistä. Usein siinä sivulauseessa todetaan, että meillä HR vastaa Linkedinistä ja noista rekryistä, ja niin onhan meillä myös tuota työntekijälähettilyyttäkin vähän kokeiltu tai ainakin harkittu. Nyt nokkela tietenkin kysyy, miksi markkinoinnin tai viestinnänkään pitäisi edes murehtia työnantajamielikuvasta?

Mitä konservatiivisempi organisaatio kyseessä, sitä todennäköisemmin tämä työnantajamielikuva on jätetty HR:n heiniksi. HR yrittää sitten raapia markkinoinnin ja viestintäosaston ovia ja pyytää käsipareja ja budjettia työnantajamielikuvan kehittämiseen, jotta sitä edistettäisiin muullakin tavoin kuin maksetulla työpaikkailmoituksella Oikotiellä tai vastaavissa palveluissa. Pitäisikö työnantajamielikuvan kuitenkin olla osa laajemmin yrityksen kokonaisvaltaista brändiä ja perustua yhteiseen käsitykseen miksi tämä kotipesämme tarjoaa paitsi parasta palvelua ja loistavimpia tuotteita, myös himoittavimpia pestejä Suomen parhaassa työpaikassa? Tai maailman parhaassa? Toimialoilla, joissa hyvistä tekijöistä tapellaan tosissaan, tämä asia on jo arkipäivää. Esimerkkinä eturintamasta mainittakoon vaikkapa Vincit, joka on valittu niin Suomen kuin Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa. Moni lie kuullut Vincitistä nimenomaan ensimmäisen kerran työntekijöihinsä panostavana organisaationa, ei niinkään ohjelmistotalona.

Kyse loppujen lopuksi on siitä, että työnantajamielikuva ei voi elää itsekseen omaa elämäänsä, vaan se on tiukasti kiinni yrityksen kokonaisbrändissä. Avainsana tässä liittyykin ”kokonaisuuteen”; tutkitusti työnantajamielikuva ja yritysbrändi kaupallisessa mielessä korreloivat keskenään voimakkaasti, joka ei liene yllätys. Mutta miten tätä kokonaisuutta johdetaan? Voisiko työnantajamielikuvan kehittämisen tavoitteista ammentaa tosissaan myös kokonaisbrändin rakentamiseen? Miettiä aidosti millainen brändimme on niin kuluttajan kuin kiinnostavien osaajien näkökulmasta. Ja muistaa että yrityksellä on käytössään yhteiset resurssit brändin rakentamiseen ja radikaalisti tiivistää yhteistyötä eri yksiköiden välillä?

Työntekijälähettilyydestä on kuhistu viime vuosina paljon, ja sitä on soviteltu myös liimaksi HR:n, viestinnän ja markkinoinnin välille, koska se ajaa kaikkien intressejä. Se tietenkin kuulostaa mahtavalta unelmalta, että työntekijät luovat ja ylläpitävät omien kanaviensa välityksellä niin supermielenkiintoista brändiä, ettei siihen juuri tarvita panoksia tai ohjausta. Totuus harvoin muistuttaa tätä unelmaa. Kasvollinen markkinointi ja palvelu eli omien tekijöiden esiintuonti on kuitenkin omiaan pehmentämään ja inhimillistämään brändimielikuvaa. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinto, jonka brändimielikuva on mennyt kaikissa ulottuvuuksissaan uusiksi viimeisen vuoden aikana kehittyneen somepresenssin ansiosta. Ja ainakin ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että asiaa on mietitty kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi verotukseen liittyvien seksikkäiden sisältöjen (sic) kautta.

Miten siis edetä? Kun pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, joka vetoaa niin nykyisiin kuin potentiaalisiin asiakkaisiin ja toisaalta alan parhaisiin osaajiin, pitäisi sisäisiä raja-aitoja kaataa, ja saada oikeat ihmiset keskustelemaan ja luomaan yhteisiä tavoitteita budjettisarakkeiden tämänhetkisistä rajoitteista piittaamatta. Jokainen pöytään istuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja erikoisosaamisalueensa, mutta risteyttämällä haaveita, unelmia ja ammattitaidon hedelmiä voi kokonaisbrändistä kasvaa jotain uutta ja uljasta, mahtava menestystarina.

Kirjoittaja Kerttu Takala työskentelee Dinglellä markkinoinnin strategina ja johtaa Dinglen HR-kehitystä.

Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset vuonna 2016:

Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen
Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus

14.02.2025

Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa. 

lue lisää

14.02.2025

Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024

IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.

lue lisää

14.02.2025

Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.

lue lisää

11.11.2024

Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!