Natiivimainonta: Onko jakaminen ainoa oikea mittari?

Vuonna 2014 digitaalinen media ja mainonta ovat ottaneet sen, mikä näille kanaville kuuluu: tiukan niskalenkin ”perinteisistä” mainonnan kanavista. Mainonta on monipuolistunut, ja kuluttajia tavoitellaan yhä useammin videomainonnan ja mobiilin keinoin. Uudessa kakussa yksi siivu on vielä pieni, mutta tulosten valossa erittäin vahva keino puhutella kuluttajia: natiivimainonta.

Alan pioneeri Buzzfeed nostaa yhdeksi kriittisimmistä natiivimainonnan onnistumisen mittareista jakamisen sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvin luontevaa ajattelua, koska sisällön jakaminen on helppo ja varmasti tehokas tapa saada natiivisisällöt leviämään lumipallon tavoin digitaalisessa ympäristössä. Mitä enemmän jakoja, sen parempi kampanja. Tähän viittasin myös aikaisemmassa natiivimainontaa käsittelevässä bloggauksessani.

Tutkittuani kesäkuussa toteutetun Raha-automaattiyhdistyksen natiivikonseptin tuloksia havaitsin että mittareita tulisi kenties tarkastella uudelleen…

Millainen rahapelaaja olet?

Kesäkuun alussa RAY ja Fiidi.fi opettivat Iltalehden lukijoille rahapelaamisen lainalaisuuksia ”Millainen rahapelaaja olet?” -testin avulla. RAY:n ammattilaisten avustuksella laaditussa testissä kysyttiin muun muassa todennäköisyyksiin ja rahapelien sääntöihin liittyviä kysymyksiä.

Kampanjasuunnittelussa noudatettiin tarkasti Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan periaatteita sekä lainsäädäntöä. Ajateltiin, että testin tekijä jakaa tuloksen sosiaalisessa mediassa keskimääräistä paremmin.

Julkaisijoiden erilaisista nettitesteistä on viime aikoina kirjoiteltu paljon. Useat mielipiteet viittaavat siihen, että ilmiö on ikään kuin loppuun kulutettu ja YLE:n ”Mikä Ylen testi olisit?” -testitesti sinetöi asian.

Onkohan testikriittisissä kirjoituksissa ajateltu mitä kuluttajat ovat sisällön kuluttamisesta mieltä? Ehkä, mutta en liputtaisi ollenkaan tähän suuntaan ilmiön tulevaisuuden osalta. Tarkastellaanpas hieman uunituoreita lukuja RAY-konseptin osalta.

Tulokset: Jakaminen kohtalaista, mainonnan engagement huikean korkea!

Viikon mittainen natiivikampanja oli menestys! Mikä tuloksia tarkastellessa muutti käsityksiä natiivimainonnan onnistumisesta oli konseptin aikaan saama engagement (sisällön parissa vietetty aika).

Viikon aikana kampanja tavoitti noin 80 000 eri selainta. Tästä luvusta voi sanoa, että näinhän sen piti mennäkin. Keskimääräinen aika, jonka kuluttajat viettivät sisällön parissa, oli keskimäärin huikeat 3,5 minuuttia! Jos tätä vertaa perinteiseen mainontaan (printti, radio, tv, online), on määrä omaa luokkaansa. Loppuun saakka tehtyjen testien määrä oli hieman yli 30 000 kappaletta. Sosiaalisen median jakoja (Facebook) kertyi vain 600 kappaletta. Tosin määrä on todellisuudessa huomattavasti korkeampi, koska analytiikka ulottui vain Iltalehti.fi:stä suoraan tehtyjen jakojen tarkasteluun. Tässä kohden mittareiden tarkastelu olisi jatkossa syytä tehdä toisin.

Summa summarum

Natiivimainonnan suunnittelu vaatii ammattitaitoa sekä ripauksen onnea. Huipputulokset voivat yllättää asiantuntijatkin kerta kerran jälkeen.

Milloinkaan ei pitäisi ajatella liian suppeasti tavoitteisen asettamista. Jos RAY:n natiivikampanjaa katsoo kokonaisuutena, onnistuttiin kohtalaisen pienellä luovalla suunnittelulla sekä ajoituksella aikaan saamaan sisältö, jonka parissa vietettiin yhteenlaskettuna viikon kampanja-aikana käsittämättömät 240 vuorokautta. Monikohan media saati mainoskonsepti kykenee edes puoleen tästä? Ei ainakaan tienvarsimainos.

Vuosi 2014 on ollut Suomessa natiivimainonnan todellinen läpimurtovuosi ja tulevaisuus lupaa asiakkuuksien osoittaman mielenkiinnon osalta jatkolle myös hyvää.

Tänä syksynä en haasta teitä kaatamaan jäävettä niskaanne vaan pohtimaan kriittisesti kampanjoidenne mittareita

Digitaalista syksyä 2014!