Icon
MM-LÄTKÄ & MUN FAIJA IABlogi

MM-LÄTKÄ & MUN FAIJA

03.05.2012 | Pasi Raassina, MTV3

Otetaan aluksi pari askelta taaksepäin, vaikkapa Mika Häkkisen F1-aikaan. Sähköisen median monimediakonsepti toteutettiin mm. oman työnantajani Maikkarin toimesta seuraavasti; MTV3 TV-kanava lähetti F1-osakilpailun suorana ja mtv3.fi taustoitti osakilpailua ennen ja jälkeen h-hetkeä. Kuulostaa yksinkertaiselle ja tiukasti roolitetulle mediakokonaisuudelle. Mutta näin 2010-luvulla mieleen tulee pikemminkin TV + sanomalehti -mediaryhmien saumaton yhteispeli…

Kieltämättä ero moderniin broadcast-toimintaan on huikea. Medioiden välisiä raja-aitoja hieman pyöristäen sähköisten medioiden keskinäisen roolituksen voisi tehdä vaikkapa seuraavasti:

• TV:n rooli live-tapahtuman reaaliaikaisena välittäjänä suurille massoille on yhä kiistaton
• netti-tv tarjoaa vaihtoehtoisen ja yhä useammin interaktiivisen vaihtoehdon tapahtuman seuraamiselle
• verkko taustoittaa ja koostaa tapahtuman huippuhetket reaaliaikaisesti sekä tapahtuman päättymisen jälkeen
• mobiili osallistaa ja toimii luonnollisesti myös kaiken verkkoon tuotetun sisällön jakelualustana

No jopa kuulostaa hienolle! Ja sitähän se onkin, mutta vaatii muutaman vuoden takaiseen ”monimediakonseptiin” verrattuna mediatalolta huikeasti enemmän sisällöntuotannon koordinointia, teknistä osaamista ja luonnollisesti myös kuluttajamarkkinointia. Optimaalinenkin ja hyvin roolitettu mediapaletti on käytännössä hyödytön, jos kuluttajat eivät löydä palveluita.

Mutta siirrytään vihdoin lupaamaani agendaan, eli lätkän MM-kisoihin. Maikkarin mediapaletti lätkäsisällön jakamiseen on huikea; pari free-tv-kanavaa, maksu-tv, netti-tv, radio, verkko, sosiaalinen media ja mobiili. Koko mediapaletin läpikäyminen yksittäisessä blogissa on mahdotonta ja keskitynkin pintapuolisesti ainoastaan netti-tv:n sekä mobiilin rooleihin.

Kuten varmaan kaikki suomalaiset jo tietävät, MTV3 lähettää free-tv-kanavilta MM-kisojen mitalipelit sekä jokaisen Suomen ottelun. Kaikkien MM-kisapelien seuraaminen edellyttää joko maksu-tv-paketin tai Katsomon MM-lätkä -paketin hankkimista. Juttelin pari viikkoa sitten isäni kanssa urheilun maksullisuudesta. Faijaa (69v.) voi pitää mediakäytön suhteen hyvin perinteisenä. TV-kanavista hän katsoo Ylen lisäksi Maikkaria ja ehkä joskus Nelosta, maksu-tv on hänen mielestään vähintäänkin perkeleen keksintö, nettiä käytetään laskujen maksuun ja sanomalehden rooli päivän mediakäytössä on (uskomattoman) vahva.

MM-lätkä toki faijaa kiinnostaa, mutta maksu-tv-paketin ostaminen ei tule kysymykseenkään. Lähinnä periaatteen ja oletetun ostamisen ”vaikeuden” takia. Vaihtoehtoisena tapana kisojen seuraamiseen ehdotin netti-tv:tä, eli maikkarin Katsomoa. Pienen väsytystaistelun jälkeen sain faijan kokeilemaan omien lempiohjelmiensa, Emmerdale ja Salkkarit (heh…), katsomista läppärillä. Ja kappas, Katsomosta on tullut ikänestorille parissa viikossa erinomainen ”catch up -tv” suosikkiohjelmien katseluun. Ja nyt on vielä Katsomon MM-lätkä -pakettin hankittu. Viime viikolla faijan suurin huoli oli se, miten epämukavalle kuuma läppäri tuntuu sylissä ottelun viimeisen erän aikana. Ehdotin että käyttää konetta erätauoilla pöydällä…

Niin se maailma muuttuu, pala kerrallaan. Tarinan suurin yllätys allekirjoittaneelle oli se miten suhtautuminen sisällön maksullisuuteen muuttui täysin kielteisestä hyväksyttäväksi kun puhuttiin käyttäjälle uudesta mediaryhmästä. Myös ”trendikkäämmille” kohderyhmille netti-tv on tv-sisällön jakelualustana päivä päivältä relevantimpi. Maaliskuussa tekemämme profiilitutkimuksen mukaan peräti kolmannes Katsomon sisällön käyttäjistä ei omista TV:tä. Mutta niinhän sitä sanotaan että TV:stä on mahdollista luopua, mutta sen sisällöistä luopuminen on huomattavasti vaikeampaa!

Mobiiliin tuotamme MM-lätkää varten mtv3.mobi -sivuston lisäksi Maikkarin historian ensimmäisen oikean ”2nd screen -sovelluksen”, eli applikaation jonka tavoitteena on osallistaa lätkäpelin live-katselijoita.

Second screeniä en uskaltanut edes ideatasolla mainita faijalle, mutta naapurin teinin kanssa siitä vaihdoin muutaman sanan. Maaperä oli erittäin otollinen, sillä lätkä- & leijonafanitus on tässä kohderyhmässä voimakasta. MM-lätkä -sovelluksen perusidea on yksinkertainen. Applikaatiolla voi ”tuulettaa” vaikkapa Suomen maalia puhelinta ravistamalla (innokkaimmat ravistajat palkitaan Mertarannan letkautuksilla), vastata päivittäin vaihtuviin kysymyksiin ja FB-tunnistautumisen jälkeen keskustella ottelutapahtumista muiden käyttäjien kanssa. Päivän kysymykset linkitetään luonnollisesti MM-lätkän TV-lähetysten kisatudioon, maikkarin netin kisasivustolle jne. Applikaatio tuli EHT-turnauksen Venäjä-Suomi (26.4.) pelin alla ladattavaksi appstoreen ja ovi storeen. Pelkästään tässä Suomen pelissä tuuletuksia (=puhelimen ravistuksia) tuli yli 180 000 kappaletta ja kovin tuulettaja ravisti puhelinta hillittömät 30 000 kertaa. Luulen että MM-kisojen aikana päästään aivan järkyttäviin tuuletuslukuihin. Applikaatio näyttää yleisestikin ”riittävän” yksinkertaiselle ja helppokäyttöiselle menestyäkseen. Jatkan empiiristä tutkimusta esittelemällä sovelluksen seuraavaksi naapurin teinille.

Blogia lupasin päivittää seuraavan kerran about MM-kisojen puolessa välissä. Tarkoituksena on kertoa lähemmin miten kuluttajat ovat ottaneet vastaan Katsomon ja 2nd screenin MM-lätkätuotteet.

Loppuun vielä pari asiaa, jotka askarruttavat allekirjoittanutta päivittäin. Miksei Teemu Eronen ole Suomen MM-joukkueessa? Tai ikisuosikkini AJ?

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää