Icon
Verkkoympäristö – mainostajan vapaa temmellyskenttä? IABlogi

Verkkoympäristö – mainostajan vapaa temmellyskenttä?

18.03.2015 | IABvieras

Luksushotellin estotonta kehumista Helsingin Sanomien blogipostauksessa, ilokaasua päihdekäyttöön ja kansamurhabaretteja verkkokaupasta. Näin meille markkinoidaan verkossa. Mainitut menettelyt saivat kuitenkin moitteet julkisen sanan neuvostolta ja mainonnan eettiseltä neuvostolta. Eikö verkkoympäristö olekaan mainostajan vapaa temmellyskenttä?


Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata

Mainos on oltava tunnistettavissa mainokseksi myös verkossa. Tämä on yksinkertaisin ja samalla selkein ohjenuora verkossa markkinoivalle.

Kuluttajan kaapuun pukeutuminen ei kannata, sillä silloin markkinointi ei ole tunnistettavaa. Matkapuhelimeen ladattavaa palvelua mainostavan yrityksen markkinointiviestit oli muotoiltu siten, että ne näyttivät yksityishenkilön lähettämiltä viesteiltä. Viesteissä ylistettiin mainostajan tuotetta. Mainostaja sai huomautuksen mainonnan eettiseltä neuvostolta. (MEN 14/2004)

Facebookissa yritysten viestintä voi olla markkinointia tai ei-kaupallista viestintää. Rajanveto näiden välillä saattaa olla aika ajoin hankala. Esimerkiksi lääkealaa koskevassa tapauksessa yritys katsoi, ettei sen kuukautisiin liittyvä Facebook-kampanja ollut markkinointia vaan terveystiedotusta. Mainonnan eettinen neuvosto puolestaan katsoi, että tarkoituksena oli edistää yrityksen tuotteiden kysyntää ja kulutusta vaikuttamalla kuluttajien käyttäytymiseen, toimintaan ja päätöksiin. Vaikka neuvosto katsoi kampanjan markkinoinniksi, ei sivustoa tässä tapauksessa kuitenkaan arvioitu hyvän tavan vastaiseksi. (MEN 6/2014)

Pikavinkit bloggaajille

Bloggaamisen ammatimaistuminen herättää joskus myös kysymyksiä markkinoinnin ja journalismin rajanvedosta. Helsingin Sanomat julkaisi viime syksynä verkkosivuillaan ”Sami Sykön tyylillä” -blogipostauksen. Siinä esiteltiin luksushotellia Mauritiuksella ja hotellin markkinointitilaisuutta Helsingissä. Bloggaaja kehui hotellia estoitta ja mainosmaisesti. Tekstistä puuttui kriittinen näkökulma tai vertailu muihin mahdollisiin kohteisiin.

Julkisen sanan neuvoston antoi blogipostauksesta langettavan päätöksen, sillä siinä hämärtyi markkinoinnin ja journalismin raja. Neuvosto muistutti, ettei bloggaus vapauta tiedotusvälineitä noudattamasta Journalistin ohjeita. (JSN 5623/SL/14)

Bloggaajien muistinvirkistykseksi: Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea kaupallista viestintää, jolla pyritään tuotteen myynnin edistämiseen. Se, joka markkinoi, on myös vastuussa menettelystään. Näin ollen myös bloggaajan on huolehdittava siitä, että markkinointi on tunnistettavaa. Hän voi esimerkiksi kertoa bloginsa etusivulla, että toimii yhteistyössä X-yrityksen kanssa.

Facebook-kaverin maineen tahraaminen tuomittiin

Viidakon tähtöset -ohjelmaa mainostettiin Facebookissa erikoisella tavalla. Facebook-käyttäjät olivat voineet liittää Facebook-kaverinsa nimen ja kuvan mainostettavan ohjelman kampanjasivustolle pilauutisen yhteyteen.

Uutisen otsikkona oli ”Henna Kalinainen raskaana! Isä vihdoinkin tiedossa. Katso video!” Isäksi kerrottiin pilauutisen tekijän Facebook-kaveri. Facebookissa olevista henkilöistä oli siten voitu heidän tietämättään julkaista ”uutinen”, joka oli paikkansa pitämätön. Sub.fi-verkkosivulla pilauutinen näytti aidolta uutiselta.

Mainonnan eettinen neuvosto antoi mainostajalle huomautuksen. Neuvosto korosti, ettei verkkomarkkinoinnissakaan tule käyttää henkilön kuvaa tai nimeä ilman hänen nimenomaista suostumustaan. Hyväksymällä Facebookin sopimusehdot henkilön ei vielä voida katsoa antaneen suostumustaan tällaiseen menettelyyn. Asian arvioinnin kannalta merkitystä ei ollut sillä, että yksityishenkilöt olivat levittäneet uutisia ja videoita. Mainostaja on vastuussa markkinoinnistaan tällaisessakin tilanteessa.

Mainostajan menettelyä arvioitaessa otettiin lisäksi huomioon, että Facebook-palvelun käyttämisen ikäraja on 13 vuotta. Näin ollen myös lapset ja nuoret olivat voineet tehdä toisistaan paikkansa pitämättömiä videoita ja uutisia. (MEN 19/2012)

Lisää mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta: www.mainonnaneettinenneuvosto.fi.

Paula Paloranta on Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija. Hän on Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pitkäaikainen pääsihteeri. Lisäksi hän on Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan varapuheenjohtaja ja markkinaoikeuden asiantuntijajäsen. Hän on myös kirjoittanut kirjan Markkinoinnin etiikka käytännössä (Talentum Media Oy, 2014).

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää