Icon
Suomi, mobiili, missä mennään? IABlogi

Suomi, mobiili, missä mennään?

07.02.2013 | Atte Kniivilä

Mobiilimainonta Suomessa on kuvaannollisesti ehkä juuri noussut merestä maalle ja opettelee hengittämään kiduksien sijasta keuhkoilla. Samaan aikaan merestä nousee useampia hengitystä harjoittelevia olentoja, jotka kilpailevat elintilasta ja taistelevat toisiaan vastaan vahvimman oikeudella. Toisten kanssa ei tulla toimeen, vaan ympärillä vallitsee viidakon laki ja epäjärjestys. Noh, eihän tässä mitään ihmeellistä ole; näin kaikki aina saavat alkunsa, mutta nyt on odotettavissa kuitenkin jonkun suuren organismin vallankumous, sillä elinolosuhteet ovat mobiiliotukselle otolliset.

TNS:n ja IAB Finlandin tekemän selvityksen (http://www.iab.fi/uutiset-and-tiedotteet/tiedotteet/verkkomainonta-vuoden-2012-ainoa-kasvaja/) mukaan verkkomainonnan osuus kokonaiskakusta on noin 17,8 %. Mobiilimainonta lasketaan tähän lukuun digitaalisuutensa vuoksi mukaan. Verkkomainonta sitten jaetaan haku-, hakemistot-, display- ja luokiteltuihin kategorioihin. Displayn osuus verkkomainonnasta oli 40 %, eli 7,12 % kokonaismainonnasta. Mobiilin osuus oli taas 1,4 % display-mainonnasta eli promille kokonaiskakusta. Toki on muistettava, että mobiili on paljon muutakin kuin bannereita saitilla, mutta silti voisi näin äkkiseltään päätellä, että kun tämän summan suhteuttaa mobiilissa vietettyyn media-aikaan (n. 23 % media-ajasta), niin tässä on hiukkasen epäkohtaa.

Miksi näin? Tämä on uutta, joo, toki tämä on iso syy. Mainostajan on helppo mennä sillä ”vanhalla tutulla”, mutta onhan niitä muitakin syitä, joita olisi syytä miettiä. Onko mainostajalla mobiiliin soveltuvaa sivustoa, johon kannattaa yleensäkään liikennettä ajaa? Ja jos on, niin toimiiko se Suomessa?

Toimiiko se Suomessa? Mikä ihmeen ”toimiiko se Suomessa”? Suomi on mobiilissa oikeasti aika haastava maa. Älypuhelinpenetraatio on eri lähteestä riippuen jossain 40-50 % välillä. Älypuhelimet sitten jakautuvat Suomessa hyvin erikoisesti tasan neljän eri tekniikan kesken. Applen iOS, Android, Symbian-älypuhelimet ja Windows jakavat älypuhelinmaailman keskenään tasaisesti. Jos siis teet applikaation, niin pelkällä iOS-applikaatiolla tavoitat noin 10 % suomalaisista. Jos taas teet responsiivisen webbisivun, joka skaalautuu näytön koon mukaan, niin tätä tukee noin 30 % suomalaisten puhelimista. Vanhimpien puhelimien netti-selain ei nimittäin tue tätä ruudun koon mukaan tehtävää optimointia lainkaan saumattomasti. Vielä oma soppansa syntyy siitä, että Windows-puhelimet tekevät Explorer-selaimensa ansiosta lähes kaiken ihan erilailla. Oikeasti eri päätelaitteisiin optimoituja sivustoja on markkinoilla hyvin huonosti. Esimerkiksi Ruotsissa älypuhelimista Applen iPhoneja on noin 70 %. Siellä tällaisen ”one size fits all” -ajattelun mukainen toiminta on jopa perusteltua. Maailmalta voi aina oppia, mutta valitettavasti se ei nyt aina toimi sellaisenaan täällä.

Ongelmia on, missä ratkaisut?

Kaikille päätelaitteille optimoidut sivut on mahdollista tehdä ilman älytöntä ponnistelua, se on hyvä startti. Tällöin ei käytetä responsiivisuutta, vaan päätelaiteoptimointia. Toki mobiilissa voi olla näkyvissä ilman oman brändinsä mobiilioptimoitua sivua. Tämä voidaan tehdä markkinointisivujen kautta, eli ”ländäreillä”. Mainonnan hallintaohjelmistot osaavat kohtuullisen kivasti ohjata display-mainonnan mobiilissa myös niin, että oikea banneri näkyy oikeassa laitteessa. Tästä siis mainostajan ei tarvitse huolehtia, koska mediat ja mediatoimistot hoitavat tämän osuuden. JA SITTEN: voihan siellä mobiilissa tehdä muutakin! Perinteinen SMS toimii ja tavoittaa, QR-koodilla voidaan yhdistää printti- ja ulkomainonta mobiiliin, paikantavilla palveluilla liikennettä voidaan ohjata karttaan piirretyillä kohteilla oikeille sivuille. Tämän lisäksi hieman korkealentoisemmat NFC ja augmented reality tuovat mainontaan ihan uuden kulman.

Miten olisi esimerkiksi kampanjasivusto, joka paikantaa sinut kartalla? Sivustolle liikenteen voi ohjata hakukoneilla, bannereilla, tekstiviesteillä tai vaikka printtiin yhdistetyillä QR-koodeilla. Voit nappia painamalla tilata itsellesi kupongin tekstiviestillä, jossa on QR-koodi. Sivuston kartta avaa navigaattorisi ja vie sinut lähimpään kivijalkamyymälään, jossa voit näyttää QR-koodilla varustetun kupongin kassalla ja saat haluamasi tuotteen. Kun kassahenkilö on skannannut koodisi puhelimestasi pamahtaa sinulle tekstarilla ”kuitti”, jossa on lisätietoa saamastasi tuotteesta ja samalla voit tykätä tuotteesta ja jakaa kaiken esimerkiksi Facebookissa. Tämä ei ole mitenkään utopistinen maailma ja tämä toimisi kaikissa Internet-kykyisissä puhelimissa sen 10 % sijaan, joka tavoitettaisiin tekemällä yksi applikaatio…

22.03.2024

IAB Studio: IAB Finlandin kulissien takana - Haastattelussa Antti Kallio ja Pasi Raassina

Tässä jaksossa IAB Finlandin hallituksen puheenjohtaja Antti Kallio ja IAB:n toiminnanjohtaja Pasi Raassina paljastavat henkilökohtaisia digitaalisia suosikkejaan - mistä podcasteista he saavat inspiraationsa, mitkä uutissivustot pitävät heidät ajan tasalla, ja mitä sarjoja, elokuvia tai pelejä he rakastavat rentoutuessaan.

lue lisää

07.03.2024

Ohjelmallinen Gaming 2024

Ohjelmallisessa ostamisessa Gaming eli pelimainonta on yksi tämän vuoden kiinnostavimpia aiheita. Uutta inventaaria mainospaikoille on kertynyt runsaasti ja myös kohderyhmien osalta on monenlaista kattavuutta. Minun oli ilo haastatella RTL AdAlliancen asiantuntijaa Aleksi Ylitaloa aiheesta. Itse toimin ohjelmallisena asiantuntijana Kinessolla (IPG Mediabrands). Päätimme yhdessä Aleksin kanssa koostaa kaikille uutuutta huokuvan gaming aiheen ympärille key pointit.

lue lisää

05.03.2024

Mainostajat ja toimistot mainonnan hiilijalanjäljillä

Digitalisaation ja mainonnan alati kasvavassa maailmassa on yhä tärkeämpää keskittyä vastuullisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa ohjeistuksen siitä, miten yritykset voivat lähteä liikkeelle mainonnan hiilijalanjäljen kanssa.

lue lisää

28.02.2024

Pelimainonnan myytinmurtajat

Pelimainonta on nopeasti muuttumassa yhdeksi dynaamisimmista ja monipuolisimmista mainonnan muodoista, rikkoen perinteisiä käsityksiä ja avaten uusia ovia mainostajille eri toimialoilla. Viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot haastavat vallalla olevat myytit, kuten käsityksen siitä, että gaming mainonta tavoittaa vain nuoria miehiä. Todellisuudessa casual gaming tai ajanvietepelaaminen on noussut pelaamisen suosituimmaksi muodoksi, joka tavoittaa laajasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia. Yli 80%:n suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä. Mainonnan strateginen sijoittelu peliympäristöihin tarjoaa brändeille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa oman kohderyhmänsä. Tämä artikkeli purkaa yleisimpiä myyttejä pelimainonnasta, valottaen sen todellista potentiaalia ja monipuolisuutta markkinointikanavana. Kanavana joka kykenee tavoittamaan ja sitouttamaan kohderyhmiä uudella ja innovatiivisella tavalla.

lue lisää