Icon
Some-kamppiksesi eivät toimi! IABlogi

Some-kamppiksesi eivät toimi!

06.03.2014 | Atte Kniivilä

Joku on joskus opettanut, että kun kirjoittaa raflaavan otsakkeen, niin saa huomion osakseen. Olen tosissani, mutta en ole sanomassa, että some ei toimisi.

Juttuhan on niin, että ainakin minä olen täysin riippuvainen sosiaalisesta mediasta, ja ensimmäiseksi aamulla tarkastan puhelimestani Facebookin ja illalla ennen nukkumaanmenoa viimeinen rituaali on sängyllä maatessani tarkastaa, mitä Facebookissa on. Toki tuossa kahden tapahtuman välillä käytän muitakin some-kanavia vaihtelevasti puhelimellani ja tietokoneellani. Ilmeisesti en ole yksin, koska näin tekevät muutkin:

Kuvasta on helppo huomata, että esimerkiksi Facebookin käyttö jakautuu puhelimen ja tietokoneen välillä noin fifty–sixty.

Nyt sitten palataan otsakkeen aiheeseen. Miksi mainostajat eivät kampanjoitaan, kilpailuitaan tai muita suunnitellessaan ajattele, että tietokoneella käytettävä hieno kampanja, joka asetetaan firman Facebook-sivun välilehdelle, ei edes näy kännykällä tai tabletilla? Facebookin mobiiliapplikaatiot eivät tue näitä välilehtiä. Ne eivät siis vain ole toimimattomia, vaan ne eivät näy lainkaan!

No, se paatoksesta. Otetaanpas taas lempeä hymy naamalle ja lähdetään ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen. Toki siis kannattaa miettiä, miten kamppis toimii kaikissa päätelaitteissa, mutta sen lisäksi kannattaa miettiä myös käyttökokemusta mobiilikäyttäjän kannalta. Mitä etua on siitä, että käyttäjä tuleekin kampanjasivullesi mobiilivempeleellä? Nyt voit hyödyntää paikkatietoa, päätelaitetietoa, kameraa, puhelimen liiketunnistinta ja niin edelleen, jolloin kampanjasta saadaan mielettömästi elävämpi. Tämähän ei toki ole pakollista eikä sovi kaikkiin kampanjoihin, mutta mobiiliversio on TEHTÄVÄ, jos ei halua menettää esimerkiksi 50 % Facebook-kävijöistään.

Asia erikseen on sitten Instagram. Joku povaa, että Facebook taantuu ja Instagram ajaa sen ohitse. Niin tai näin, Instagram on saavuttanut maailmalla jo sata miljoonaa käyttäjää ja Suomessakin se tuntuu olevan ainakin bloggaajaa nuoremman sukupolven juttu. Jos taas kurkataan yläpuolella olevaa kuvaa, niin sen käytöstä 99 % tapahtuu puhelimella. Syy on yksinkertainen: otetaan puhelimella kuva ja jaetaan se suoraan applikaatiosta. Kampanjoinnissa siis kannattaa miettiä, millä laitteella kampanjaa tullaan katselemaan.

Mielenkiintoinen huomio on muuten LinkedInin käyttö vahvasti tietokoneella. Veikkaan tämän johtuvan siitä, että palvelua käytetään työpaikalla…

Lopuksi haluan kiittää kunniasta tulla valituksi IAB:n vuoden bloggaajaksi. Ennen tätä harjoitusta en ollut koskaan blogannut, mutta sanottavaa minulla on aina ollut. Nyt sain IAB:n kautta mahdollisuuden huudella hajatelmistani myös muille. Toivottavasti näistä postauksista on ollut hyötyä ja ennen kaikkea huvia myös lukijoille!

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää

15.11.2022

IAB Jäsenesittely: Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

lue lisää

01.11.2022

Miten julkaisija voi aloittaa brand safety -työn?

Bränditurvallisuus eli brand safety on ollut digitaalisessa mainonnassa puheenaiheena jo vuosia. Sen tärkeys on vain korostunut viime vuosien tapahtumien - maailmanlaajuisen pandemian sekä Ukrainassa sodittavan sodan – takia. Varsinkin uutismediat ovat joutuneet arvioimaan tarkasti millaisessa sisällössä on sopivaa näyttää mainontaa, ja onko asiassa niin sanottuja harmaan sävyjä. Toinen tärkeä alue bränditurvallisuuden kannalta ovat palvelut, joissa sisältö on kävijöiden itse tekemää ja julkaisemaa, kuten myynti-ilmoitukset, blogit, vlogit yms., jotka kaikessa runsaudessaan voivat olla aivan laidasta laitaan; erittäin turvallista, tai erittäin haitallista brändeille.

lue lisää