Sano sisältömarkkinoinnin tavoitteesi ääneen
Yritykset haluavat sisältömarkkinoinnin keinoin osansa asiakkaiden ajasta. Siksi käytettävän sisällön pitää olla kiinnostavaa, koskettavaa tai erityisen hyödyllistä. Tämä on vielä yksinkertainen yhtälö: huono sisältö saa poistumaan ruudulta tai pyyhkäisemään eteenpäin.
Entä silloin, kun sisältö on hyvää ja huolella mietittyä, tukee oikeita tavoitteita ja koukuttaa yleisönsä. Miten menestystä mitataan? Onko sisältö vaikuttanut oikealla tavalla?
Onneksi sisältömarkkinoinnin onnistumista voi mitata hyvin monella tapaa. Vaarallisen usein kuitenkin mitataan aivan eri asiaa kuin mitä sisällöllä tavoitellaan. Suunnitteluketju kulkee kärjistettynä näin:
-Brändiämme pitäisi kirkastaa, koska asiakaskunta mieltää yrityksemme vielä samaksi kuin viisi vuotta sitten. Tuote- ja palvelutarjoomamme on uusittu täysin ja meillä on paljon kerrottavaa vastuullisuudesta ja uusien tuotteiden ympäristövaikutuksista.
-Totta! Näytetään ihmisille, miten moni köyhän maan perhe työllistyy avullamme ja pystyy lähettämään tyttärensä kouluun. Meillä on henkilökunta Suomessakin tosi sitoutunutta nykyään, kun työllä on merkitys.
Näin tehdään, ja kampanjan loputtua keskustelu jatkuu näin:
-Meillä oli tämä upea video pyörimässä ja se tavoitti miljoona katsojaa pelkästään Suomessa. Kuinka moni videon katsoja siirtyi verkkokauppaamme ja tilasi tuotteen?
-No tuota mulla ei nyt oo tässä sellaista tietoa enkä tiedä onko sitä seurattu.
Kaikki poistuvat vihaisina tai surkeina palaverista. Miksi? Siksi, että alkuperäinen tavoite oli ihan muuta kuin vaadittu mittaustulos.
Sisältömarkkinoinnissa pitää uskaltaa irrottautua perinteisistä mainonnan mittareista silloin, kun tavoitellaan muuta kuin silmäpareja tai suoraa konversiota. Sisältöjen avulla yritys haluaa usein lisätä tietoisuutta yrityksestä, luoda asiantuntijamielikuvaa, erottautua toimialalla ja rakentaa ajatusjohtajuutta, korjata myynnin esteenä olevia vääriä uskomuksia tai luoda hyvää työnantajamielikuvaa. Joitakin esimerkkejä mainitakseni.
Tästä huolimatta päämittari saattaa olla sisältömarkkinoinnissa käytetyn artikkelin lukijamäärä. Väitän, että kenenkään mielipide ei muutu sillä, että 50 000 henkilöä on lukenut saman jutun. Mielipide muuttuu sillä, että asiakas kuluttaa sisällön oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeassa mielentilassa ja käyttää aiheen ajattelemiseen aikaa.
Kun alkuperäinen tavoite on lisätä tietoisuutta ja muuttaa mielikuvaa yrityksestä ja sen brändistä, tavoitteen toteutumista pitää mitata esimerkiksi lähtötaso- ja seurantatutkimuksella. Tämä mielikuvatyö auttaa luomaan siteen, joka myöhemmin ohjaa ostopolun risteyksessä juuri oman brändin suuntaan. Jos tavoite on ajaa liikennettä yrityksen verkkosivuille, mitataan sitä. Silloin kun tavoite on saada verkkosivukävijät ostamaan, mitataan verkkokaupan euroja.
Liikevaihdon kasvattaminen on tärkeää (monelle tärkeintä, tiedän), mutta silloin kun tavoitellaan jotakin ihan muuta, pitää myös mitata muuta. Ostosuppilon eli funnelin eri vaiheissa oleviin ihmisiin vaikutetaan erilaisin keinoin. Yrityksissä on päästy hyvin vauhtiin siinä, että tuleville ja nykyisille asiakkaille kannattaa tehdä sisältöjä useista eri näkökulmista: tietoisuutta kasvattamaan, harkintaa vahvistamaan, ostoksentekoa helpottamaan, käyttöä ja suosittelua palvelemaan. Tietoisuustason sisältöjä ei voi mitata ostopäätöksellä, koska asiakas on vielä kaukana siitä ostopolullaan.
Asia on sama, kuin mittaisi turvallista perillepääsyä ajamiseen käytettyinä minuutteina. Jos tavoitteena on päästä Helsingistä Lahteen turvallisesti (Etelä-Suomen teillä on löytämieni tilastojen mukaan eniten kuolonuhreja), tavoitteeseen pääsemiseen vaikuttavat sääolot, kuskin vireys, nopeusrajoitusten noudattaminen ja muun liikenteen määrä. Jos ainoa matkanteon mittaustapa olisi ajoaika, se ei kertoisi turvallisuudesta mitään. Tai jos kuljettajan pitäisi sisäistää mahdollisimman monta pienen paikkakunnan nimeä matkansa varrelta, ajoaika olisi yhtä lailla väärä mittari.
Sanotaan siis tavoite aina ääneen, ja mitataan sen toteutumista.
Kirjoittaja Hanna Repo on Alma Median sisältömarkkinointijohtaja, joka työnsä ohella tutkii toimivan sisältömarkkinoinnin elementtejä ja puhuu tavoitteellisten sisältöjen puolesta.
11.10.2024
Luovuudella tehokkuutta ulkomainontaan – miksi?
Viime viikon tiistaina järjestimme yhdessä IAB:n kanssa webinaarin, jossa käsiteltiin luovuuden merkitystä ulkomainonnassa. Puhujina olivat Annu Terho (SEK), Ilkka Poutanen (UI) sekä allekirjoittanut.
lue lisää10.10.2024
Konversi0-0ptimistit: Finnkinon leffapeli - Viihdettä ja vaikuttavaa markkinointia
Onko sinun mielestäsi markkinointi muuttunut vaikeaselkoisemmaksi data ja teknologia mössöksi? Ei hätää IAB on rientänyt apuun ja toimii tulkkina, jotta kaikki pysyvät kärryillä. UUTTA! Nyt voit kuuntelun lisäksi myös katsoa IAB videopodcasteja!
lue lisää09.10.2024
IAB Jäsenesittely: Reetta Peltola ja s360
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Reetta Peltola ja s360
lue lisää03.10.2024
Markkinapulssi ennakoi digimainonnan määrän kasvavan loppuvuoden aikana
IAB Finlandin uusi kvartaaleittain tehtävä digimarkkinapulssi kertoo Suomen digimarkkinan suhtautuvan lähitulevaisuuteen posititivisesti. Asteikolla 0 - 100 raportoitava yleisindeksi päätyi lukemaan 63, joka tarkoittaa selvästi positiivista tulosta. Suomen digimarkkinan kasvun odotetaan nopeutuvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Tutkimus tehtiin elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa ja se keräsi 174 vastaajaa tasaisesti niin julkaisijoiden, toimistojen ja mainostajien parissa. Pulssikyselyn seuraava tiedonkeruu alkaa marraskuussa.
lue lisää