Icon
Onko digi ICT-asia? IABlogi

Onko digi ICT-asia?

23.06.2014 | Lotta Heikkeri

Valtio haluaa reagoida digitalisaatioon, mutta onko sen fokus liikaa järjestelmissä ja prosesseissa? Kun etsitään onnistuneita esimerkkejä digin aidosta hyödyntämisestä, kannattaisi katsoa markkinointialaan.



Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime viikolla tutkimuksen Digitalisaatio keskisuurissa yrityksissä. Selvityksessä ruoditaan paljon käänneltyä ja väänneltyä dilemmaa siitä, miksi Suomessa ei olla digiosaamisen kärjessä, vaikka edellytyksiä ja mahdollisuuksia tunnetusti löytyy.

Tutkimuksessa todetaan, että ”digitalisaatioasteen nostaminen ei tarkoita vain ICT-teknologioiden määrän ja käytön lisäämistä yrityksissä eri tasoilla ja tehtävissä, vaan digitalisaation ulottamista yritysten liiketoiminnan, kilpailukyvyn ja innovaatio-kyvyn uusiutumiseen.”

Ajatus on kaunis, sitä ei käy kieltäminen. Mutta miten ylevään tavoitteeseen oikein päästäisiin? Vaikka tutkimuksessa todetaan useaan otteeseen, ettei digitalisaatio ole pelkkää ICT-prosessia, on julkaisun fokus lähes yksinomaan järjestelmissä ja niiden hankkimisessa.

Jos internet, digi ja data nähdään pelkkinä järjestelminä järjestelmien joukossa, onko ihmekään jos digirintamalla ei olla maailman kärkikastia? Jos yrityspäättäjien suurin huoli on ICT-hankkeiden kalliudessa ja raskaudessa sekä oman väen ICT-osaamisen köykäisyydessä, ei ole ihmekään että oleellisin unohtuu: Miten digitalisaatiosta halutaan hyötyä? Mitä sillä tavoitellaan? Tutkimuksessa puhutaan ”digitalisaation käyttöönotosta”, mutta starttinappulan painamista pidemmälle siinä ei katsota.

Tuskinpa Suomen viime vuosien suurimmat digimenestyjätkään ovat yksinomaan keskittyneet ICT-järjestelmiin. Vihaisia lintuja kun ei automaattisesti, pyytämättä ja yllätyksenä tupsahtele ulos kalliin järjestelmän toisesta päästä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä mietitään digiä tällä hetkellä useammaltakin kannalta. Parhaillaan lausuntokierroksella kulkee kansallinen big data -strategia, jossa digitaalisuuden lonkerot ulottuvat niin terveyteen, cleantechiin kuin julkishallintoon. Markkinointi ja mainontakin mainitaan, tosin huomattavasti suppeammin kuin monet muut aihepiirit. Tämä johtunee siitä, että ala on ollut ensimmäisten joukossa hyödyntämässä digiä tehokkaasti.

Helppoja ratkaisuja, jos ratkaisuja ollenkaan, ministeriön julkaisut ja hankkeet eivät tarjoa. Rajoituksista ja sääntelystä ei paljoa puhuta, vaan palloa heitetään myös yrityksille: ministeriön tutkimuksen tiimoilta julkaistussa tiedotteessakin todetaan, että ”digitalisoitumisen haasteissa ei ole kyse yksittäisten teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta vaan prosessista, joka edellyttää uusien toimintatapojen omaksumista”.

Tässä asiassa mainonnan ja markkinoinnin ala voi näyttää ylpeänä esimerkkiä. Harvalla alalla toimintatavat ovat muuttuneet yhtä vikkelään ja osaaminen niiden mukana. Mitä kansainvälisemmäksi liiketoiminta muuttuu, sitä tärkeämmäksi kasvaa myös digitaalinen markkinointiosaaminen. Muutokset näkyvät myös IAB Finlandin jäsenkunnan monipuolistumisessa ja siinä, millaisia teemoja järjestössämme käsitellään. Tänä keväänä hyllyttämämme slogan ”Verkkomainonnan asialla!” kuulostaa auttamatta vanhanaikaiselta tässä maailmanajassa.

Työnsarkaa kuitenkin riittää teknologian kehittyessä ja aihepiirin alati laajentuessa. IAB Finland haluaa olla jäsentensä ja koko alan apuna herättämässä keskustelua ja edesauttamassa uusien teknologioiden menestyksekästä käyttöä. Hyvänä esimerkkinä tästä työstä toimii tuore Big Data -työryhmän opas ”Datan hyödyntäminen digimainonnan kohdentamisessa.” Järjestelmien ohella kun on tärkeää ajatella myös sitä, mitä kaikilla ykkösillä ja nollilla halutaan tehdä.

22.09.2023

Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua

IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.

lue lisää

13.09.2023

Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat

Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.

lue lisää

30.08.2023

IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita

Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.

lue lisää

30.06.2023

Kun kaupan media kohtasi markkinan

Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

lue lisää