
Lyhyt essee evästeistä ja ankoista
Wikipedian mukaan eroosio on kallioperän ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden. Laajassa merkityksessä eroosioon lasketaan mukaan myös irronneen aineksen kulkeutuminen veden tai tuulen mukana; suppeampi merkitys kattaa vain aineksen irtoamisen, jolloin raja rapautumiseen on häilyvä. Eroosion eri muotoja ovat vesieroosio, tuulieroosio ja eksoottiselta kuulostava jäätikköeroosio. Luonnossa tapahtuvan eroosion lisäksi eroosiota voi tapahtua myös muualla, esimerkiksi kolmannen osapuolen evästeissä… Tämä viimeinen lause ei ollut Wikipediasta, mutta ainakin IAB Finlandin mielestä totta.
Mediamarkkina kohahti tämän vuoden tammikuussa uutisesta, jossa Google kertoi parantavansa Chrome-selaimen käyttäjien yksityisyyttä estämällä kolmannen osapuolen evästeet. Muutos aiotaan tehdä kahden vuoden sisällä ja päätös vaikuttaisi isoon osaan nettikäyttäjistä, sillä Chromen hallussa on yli 60 % selainmarkkinasta.
Uutisointi Googlen ilmoituksen jälkeen oli kiivasta ja toisinaan tuntui, että mutkia suoristeltiin vähän liikaakin. Googlen asemaa millään lailla vähättelemättä, kyse ei kuitenkaan ole mainostajan kannalta ”nyt se on auki ja nyt se on kiinni” -tilanteesta. Chromen 60 % markkinaosuuden ulkopuolelle jäävissä Applen Safarissa ja Firefoxissa kolmannen osapuolen evästeet eivät ole toimineet enää vuosiin. Lisäksi kohdentaminen applikaatioissa tapahtuu ihan erillisillä ID-häksättimillä 😊 Vaikka hassu termi ”rampa ankka” viittaa poliitikkoon, jonka kausi on päättymässä eikä hänellä ole entisenlaista toimintakykyä tai poliittista uskottavuutta, voinee myös kolmannen osapuolen keksejä kutsua about rammaksi ankaksi.
Huomioidaan vielä todennäköisesti kaikille tuttu asia, että evästesaaga koskee kolmannen osapuolen keksejä. Ensimmäisen osapuolen evästeet toimivat myös 2022 yhtä hyvin kuin tällä hetkellä.
- Ensimmäisen osapuolen evästeet luodaan siltä sivustolta, joka on kulloinkin auki.
- Kolmannen osapuolen evästeet luodaan muista url-osoitteista, jotka käyttävät tätä avattua sivustoa. Kolmannen osapuolen evästeet ovat olleet helpoin tapa yhdistää verkkokäyttäytymistietoa useammalta eri verkkosivustolta ja niitä käytetään laajasti esimerkiksi digitaalisen mainonnan mittaamisessa, mainonnan toistorajoitteessa sekä retargeting-mainonnassa.
Vietämme muutaman viikon päästä Googlen ilmoituksen vuosipäivää ja tämän kirjoituksen aihe on luoda kevyt katsaus siihen, missä evästemarkkina seilaa tällä hetkellä ja mitä voimme sanoa mahdollisista uusista kohdennusratkaisuista.
- Varmaa on, että vuoden 2021 aikana mainonnan teknologian kehitys nopeutuu entisestään ja usea toimija kokeilee onneaan uusien kohdennusteknologioiden jalkauttamisessa markkinalle.
- Varmaa on myös, että ensimmäisen osapuolen datan rooli korostuu tulevaisuudessa. Mitä enemmän markkinoijalla on omaa dataa ja kyvykkyyksiä sen operoimiseen, sen paremmat mahdollisuudet omien kohderyhmien tavoittamiseen ovat myös ostetussa mediassa.
- Lähes varmasti voimme sanoa, että digimarkkinassa ei kuitenkaan ole vuoden 2022 alussa uutta mainonnan kohdentamisen teknologiaa, joka toimii moitteetta kaikissa/useimmissa päätelaitteissa ja selaimissa.
- Lähes varmaa on lisäksi, että kontekstuaalisuuden rooli mainonnan kohdentamisessa kasvaa ainakin väliaikaisesti. Itse en kuitenkaan löisi vetoa sen puolesta, että kontekstuaalisuudesta muodostuu uusi musta.
- Sitoumuksetta voi myös arvailla minkälaiset kohdennusteknologiat tulevat korvaamaan kolmannen osapuolen evästeet. IAB Tech Labin kuopatessa DigiTrustin kesällä, ns. universal ID-hankkeet esim. prebidin kautta näyttävät tällä hetkellä potentiaalisimmilta ratkaisuilta …. tai ehkäpä voitava tekniikka löytyy fingerprint – teknologiasta? En kuitenkaan itse varasta koko showta (LUE: en yksinkertaisesti osaa kertoa näistä riittävän syvällisesti 😊) ja IAB palaa näihin projekteihin syvemmin vuoden 2021 puolella.
IAB Finland lähtee vuoteen 2021 kolmen uudistetun painopisteen voimin: Markkinoinnin ROI, Digimarkkinoinnin osaamisen kasvattaminen sekä Data ja mittaaminen. Kolmas painopiste Data ja mittaaminen pitää sisällään erityisesti kotimarkkinan tiedottamisen sekä valistamisen kolmannen osapuolen keksien tulevaisuuteen sekä uusiin kohdennusteknologioihin liittyen. Tulemme seuraamaan kehitystä kuukausittain IAB Finlandin toimiston sekä työryhmien toimesta. Tarina koostetaan iab.fi -sivustolle helposti löydettäväksi. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta.
Tsemppiä koronajouluun ja suuri kiitos kaikille IAB Finlandin jäsenyrityksille sekä niiden IAB-aktiiveille tästä vuodesta.
Pasi Raassina
Toiminnanjohtaja
IAB Finland
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää13.09.2023
Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat
Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.
lue lisää30.08.2023
IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita
Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.
lue lisää30.06.2023
Kun kaupan media kohtasi markkinan
Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
lue lisää