
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Sanotaan, että sisältö on kuningas. Näin voi olla, mutta konteksti on kuningatar, joka lopulta määrää kaapin paikan.
Viestin ymmärtämiseen tarvitaan usein oikeiden taustatekijöiden tuntemusta. Klassikkoesimerkkinä voidaan pitää aikuisten yritystä jubailla sosiaalisessa mediassa nuorten tyylillä, epäonnistuen lopulta täysin. Parempi on vain olla oma itsensä. Ainakin melkein aina.
Alla neljä esimerkkiä siitä, miksi konteksti on yhtä tärkeää kuin sisältö:
1. Nuoret vs. vanhemmat
Kun vanhemmat ovat tulleet nuorten reviireille sosiaalisen median palveluihin, ovat nuoret ylläpitäneet yksityisyyttä kertomalla asioita moniselitteisesti. Ulkopuoliset eivät välttämättä ymmärrä mitä julkaisu esimerkiksi Facebookissa tarkoittaa. Tutkija Danah Boyd valoitti kontekstin ymmärtämisen merkitystä seuraavalla esimerkillä:
Nuoren tytön äiti kävi säännöllisesti lukemassa tyttärensä Facebook-päivityksiä ja ilmaisi huolensa aina välillä eri aiheista. Kun tyttö erosi poikaystävästään, hän halusi ilmaista surustaan jotenkin kavereille. Niinpä hän päivitti sivuilleen linkin kappaleeseen ”Always look on the bright side of life.” Äidin mielikuva oli, että tyttärellä on hyvä päivä ja positiivinen asenne. Kaverit kuitenkin tiesivät tytön kertovan surullisista tunteistaan, sillä kappale viittaa ristiinnaulitsemiskohtaukseen Monty Pythonin elokuvassa Brianin elämä.
2. Stubbin twiitit kriisin keskellä
Vaikka maailmalla monet kriisit aiheuttavat kärsimystä, jatkavat monet ihmiset omaa elämäänsä kaukana näistä tapahtumista. Voisimme kaikki toki pyrkiä vaikuttamaan enemmän tapahtumiin, mutta mielestäni pääministerinkään ei tarvitse lopettaa urheiluharrastuksia. Urheileminen on mielenterveydellekin hyväksi.
Joillekin yhtälö kriisi+urheilu+twiitti oli liikaa, ja saimme uuden #twittergaten. Urheileminen on ok, mutta sitä ei saa tuoda liialti esiin. Ei ainakaan sosiaalisessa mediassa. Monen mielestä aika ja paikka olivat vääriä.
Tämä twiitti oli asiallinen ja tarpeeksi kantaaottava:
Continued phone diplomacy today on #Ukraine. Many calls, including Chancellor Merkel and PM Rutte. Situation not good, to put it mildly.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 20, 2014
Tämä twiitti taas aiheutti pahennusta:
One of the greatest moments in my "sports career" was biking the last 30 km with @irontiina and @ironcoachingfi today. Big moment for me.
— Alexander Stubb (@alexstubb) July 19, 2014
Mielestäni jopa politiikoilla voi olla elämää kriisien keskellä. Hekin ovat ihmisiä.
3. Obaman hautajaispäivitykset
Presidentti Barack Obamakin taitaa selfiet, melkein yhtä taitavasti kuin oma Stubbimme, mutta on tilanteita, joissa omakuvaa ei pitäisi levitellä Twitterissä. Nelson Mandelan muistotilaisuus ei välttämättä ole paras paikka ottaa ryhmäselfietä.
The anatomy of #SelfieGate pic.twitter.com/JyBwAh8dox
— Jermaine Spradley (@MrSpradley) December 10, 2013
4. Mainossijoittelu mediassa
Mainostaja voi harvoin valita missä hänen mainoksensa näkyy mediassa. Esimerkiksi Finnairin mainos ”Seikkaile vasta perillä” saa syvällisemmän merkityksen, kun vieressä on artikkeli ”Avasi lentokoneen oven 7 000 metrissä – hyppy kuolemaan.” Finnair ei voinut millään ennakoida tällaista yhteyttä, mutta monet levittivät kuvaa sosiaalisessa mediassa. Ruutukaappaus löytyy Naurunappulasta.
Viestintä verkossa vaatii kontekstin ja yleisön ymmärtämistä
On tärkeää myös ymmärtää erilaisten sosiaalisten medioiden erot; sama viesti ei toimi IRC-Galleriassa, Suomi24:ssä, Facebookissa ja Twitterissä. Viesti tulee muotoilla jokaiseen kanavaan erikseen. Väärässä paikassa ja väärässä yhteydessä kerrottu viesti voi viedä pohjan koko sanomalta. Varmasti presidentti Obamakin oli surullinen Nelson Mandelan poismenosta, mutta se ei välity selfie-kuvissa. Ilman kontekstia käyttäytyminen ymmärretään helposti väärin ja kukin tulkitsee tarinan omasta näkökulmastaan.
29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
IAB Jäsenesittely: NØRR3 ja Anni Honkaniemi
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa NØRR3 ja Anni Honkaniemi
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää