
Hyvä data, paha data
IAB Finland oli kumppanina DigiArena-tapahtumassa 17.5. Messukeskuksessa. Tarjosimme yleisölle mahdollisuuden osallistua kahteen workshop-esitykseen, joissa IAB:n jäsenyritysten digiammattilaiset kertoivat digimainonnan mittaamisesta sekä datan käytöstä digimainonnassa. Haaga Helian Krea -opiskelijat pääsivät tositoimimiin harjoittelemaan oikeaa yritysviestintää ja tekivät meille muutaman kirjoituksen IABlogiin.
Digitaalisessa mainonnassa käytetään valtavasti dataa. Oletko miettinyt, millaista dataa kannattaisi suosia? Datakin voidaan luokitella hyväksi ja huonoksi. Entä miten hyvän ja pahan datan erottaa?
Janne Haussila Amnetilta ja Petri Kokkonen Relevant Digitalilta kertoivat datan ostamisesta ja keräämisestä sekä myyjän että ostajan näkökulmasta toukokuussa pidetyssä DigiArena tapahtumassa.
Miten data päätyy markkinapaikoille
Dataa kerätään useissa kohtaamispaikoissa, sillä erilaiset palvelut ja sovellukset ovat nykyaikana kuluttajalla ahkerassa käytössä. Dataa käytetään tunnistamaan ja segmentoimaan asiakkaat oikeisiin lokeroihin kiinnostusten kohteiden ja esimerkiksi ostokäyttäytymisen perusteella. Dataa kerätään myös tulevaisuuden markkinointikäyttöä ja palveluiden kehittämistä varten.
Tutut Facebook ja Google ovat erittäin merkittäviä datan kerääjiä, mutta ne eivät ole ainoita datalähteitä, joita voi ja kannattaa hyödyntää. Muita hyödynnettäviä datalähteitä ovat muun muassa erilaiset sovellukset sekä monet verkkopalvelut.
Tavallisten yritysten sivuilla dataa kerätään suoraan sivuilla olevien komentosarjojen, skriptien avulla tai niin, että sivulla oleva skripti kutsuu sivustolle jonkun toisen datan kerääjän koodin, joka kerää ja lähettää asiakkaiden käyttäytymisestä tietoa ja lähettää sitä koodin omistajalle. Tageja voi olla yrityksen sivulla itse yrityksen sitä tietämättä. Yrityksen tulee tarkistaa, kuka kerää heidän sivuiltaan dataa, sillä tätä arvokasta tietoa ei tulisi antaa ulos vastikkeetta.
Suosi laadukasta dataa
Hyvän datan tärkeimpiä indikaattoreita on segmenttien osuvuus. Osuvuutta voidaan verrata esimerkiksi omaan datapooliin tai eri datatoimittajien tuloksiin. Silloin nähdään, osuvatko määritelmät yleissegmenttien sisällöstä yksiin. Suuret eroavaisuudet kertovat laatuajattelun puutteesta, eikä markkinoinnin kohdentaminen onnistu näitä segmenttejä hyödyntämällä halutulla tavalla. Parhaimmillaan laadukas data auttaa tunnistamaan uusia mielenkiintoisia löydöksiä kohderyhmistä ja yleisöistä.
Kun käytetään ulkopuolisia datalähteitä, on tiedettävä, mistä data on kerätty ja miten segmentit on rakennettu. Laadukkaasti mallinnetuista segmenteistä on huomattavasti enemmän hyötyä ostajalle kuin ylimalkaisesta suuremmastakin kohderyhmästä.
Yksityishenkilönkin on mielenkiintoista erilaisten työkalujen avulla katsoa, mihin segmentteihin hänet on asetettu käyttäytymisdatan perusteella. Tämä tulos kertoo paljon siitä, minkälaista datankeruun taso on.
Oma data, paras data
Yrityksen oma data on arvokasta ja laadukasta pohjaa datankeruulle ja sitä kannattaa käyttää ensisijaisesti. Kannattaa tarkistaa, täyttääkö yrityksen toiminta GDPR:n tietosuojavaatimukset ja onko oma data laadukasta. Tämän jälkeen on helpompi suunnata katse ulkoisille datan markkinapaikoille ja huolehtia siitä, että yritys saa parhaan edun ostetustakin datasta.
29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
IAB Jäsenesittely: NØRR3 ja Anni Honkaniemi
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa NØRR3 ja Anni Honkaniemi
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää