
Applikaatio vai mobiilioptimoitu sivusto?
Monen mainostajan ja median johtoryhmissä on 2013 agendalla polttavan kuuma aihe. Mobiilista on tulossa rytinällä koko kansan media. Suomessa älypuhelinpenetraatio ylittänee jo noin 30 %:in rajan viimeistään alkuvuonna 2013. Kysymysmerkkejä on ilmassa enemmän kuin vastauksia. Selvää on, että yritysten tulee olla mukana maailmassa, jonka kuluttajat ovat jo omaksuneet, mutta miten?
Helpottaakseni yritysten ajattelua sekä laventaakseni katsantoa, kokosin tietoa maailmalta. Tarkastelen mahdollisia kuluttajahyötyjä sekä esimerkkejä sekä applikaatioiden että mobiilioptimoitujen sivustojen osalta. Lähteinä käytän IAB UK:n mobiilimateriaaleja (2012) sekä Buner Mobilen ohjeistusta sekä Flurryn artikkelia (2012).
Applikaatiot
Muutama vuosi sitten mobiilien päätelaitteiden datansiirtomaksut olivat kalliita ja laitteiden ominaisuudet eivät tukeneet mobiiliverkkoselausta. Hitaus, kalleus sekä ennen kaikkea huono käytettävyys avasivat applikaatiolle oman markkinaraon. Vuonna 2012 Apple raportoi, että heidän kauppansa applikaatioita oli ladattu jo 25 miljardia kappaletta. Määrä on valtava ja viimeisimpien tietojen mukaan pelkästään USA:ssa on jokaisessa älypuhelimessa keskimäärin noin 64 applikaatiota. Voivatko nämä kaikki olla kuluttajilla aktiivisessa käytössä? Epäilen.
Kun lataan applikaation, tulee siitä hyvin nopeasti ”oma ja henkilökohtainen”. Kuluttaja pääsee yhdellä painalluksella helposti ja nopeasti brändin sivulle. Kyseessä on ikään kuin ”oikotie” verkon ohi. Luonnollisesti applikaatio on yrityksen niin halutessa myös maksukanava. Vuonna 2012, valtaosa kuluttajien mobiilissa käyttämästä ajasta tapahtui applikaatioissa. Flurryn mukaan tämä aika oli 90 minuuttia päivässä kun taas verkkosivustoilla vietettiin 75 minuuttia.
Lähestymistavat tarjoaman osalta ovat:
- palvelu (pääsy sosiaalisiin verkostoihin, pankkipalveluihin jne.)
- viihde (pelit, musiikki, videot jne.)
- tieto (uutiset, urheilu, sää, päivitykset, valuuttakurssit jne.)
Angry Birdsin menestys on luonut helposti markkinaa tutkimattomalle kuvan siitä, että pelkkä läsnäolo iStoressa tai Googlen Play Storessa avaa rahahanat. Kannattaa muistaa, että 95 % kaikista applikaatioiden käyttäjistä ei ole valmiita maksamaan käytöstä. Sama ilmiö, minkä olemme verkon osalta jo vuosia sitten havainneet näyttää iskostuneen kuluttajien mieliin. Mistään ei haluta maksaa. Ja jos maksetaan, sen on parempi olla todella kova juttu! Toisekseen sekä Apple että Android ottavat 30 %:in siivun ja Microsoft 20 %:in siivun myynnistä. Markkina on ahdas ja vain ainutkertaiset tuotteet/ilmiöt sisällön osalta saavat siivet alle.
Mobiili internet
Mobiilin internetin käyttö kasvaa sitä mukaa kuin päätelaitteiden myynti kehittyy ja langaton tiedonsiirtoteknologia saavuttaa sekä kustannustasoltaan että penetraatioltaan siedettävän tason. Vuosikasvu maailmanlaajuisesti on noin 150 %. Maailmanlaajuisesti mobiili internet käyttö ylittää ennusteiden mukaan PC:n internet käytön vuonna 2013. Olemme siis virran jakajassa aikajanalla.
Tänä päivänä älypuhelimien verkkoselausteknologiana on HTML5. Tämä tarjoaa selkeitä etuja sekä hyötyjä niin brändeille kuin kuluttajille. Brändien näkökulmasta mobiilioptimoitu sivusto tarjoaa paremman datan hyväksikäytön kuluttajan aikaisempaan mobiilikäyttöön verrattuna. Toisaalta kuluttajalla on pääsy sivustolle vaikka verkkoyhteys olisi hieman huonompi. Mobiilioptimoitu sivusto saadaan helposti käytettävyydeltään hyvälle tasolle ja sen laajuus voi useissa tapauksissa olla monipuolisempi kuin applikaatiossa.
Vinkkejä brändeille
Päätettiin mobiilin kehityksessä sitten miten vain, on syytä pitää mielessä mobiilin sisältöstrategia. Sisällön relevanttius käyttäjille sekä yksinkertainen käyttö ovat tärkeimmät tekijät mobiilin kehityksessä. Selkeästi päätetty ja kuvattu sisältö luovat parhaat edellytykset onnistuneeseen mobiilipalveluun. Seuraava tekijä on päätelaitteen koon ja käytettävyyden huomiointi. Kuluttajalla on harvoin liikkuvassa käytössään näppäimistöä ja suurimpienkin mobiililaitteiden näyttökoko on pääsääntöisesti alle 5 tuumaa. The simplier the better – sopii tähän varmasti hyvin. Yksinkertainen navigointi ja käytön helppous ovat avainsanat.
Kuinka minut löydetään verkosta mobiililla?
Kuluttajat kyllä löytävät sinut, mutta he haluavat löytää sinut nopeasti sekä helposti. Tässä kohtaa astuu kuvaan mainonta sekä promootiot. Mikäli tuote tai palvelu halutaan löytyvän mobiililla, on parasta myös mainostaa mobiilissa. Crossmediallinen ajattelu on varmasti ajoittain järkevää, mutta kun mobiilipalvelulle toivotaan kävijävirtaa, näen aavistuksen rahan tuhlaamisena investoida esimerkiksi perinteiseen tv-mainontaan, ellei mainoksella ole muita toivottuja suoria tavoitteita. Mobiiliparaati, sivuston yläreunaan sijoitettu suuri mainospinta, on saavuttanut merkittävän roolin mobiilikampanjoissa. Kävijämääriltään ja sivulatauksiltaan Suomen suurimmat sivustot ovat olleet jo riittävän suuria parisen vuotta.
Lopuksi
Mainostajilla ja kuluttajilla on edessä mielenkiintoisia aikoja. Seuraan odottavana uusien palveluiden sekä käyttötapojen kehitystä mobiilimarkkinassa. Mistä suunnasta tulee seuraava Angry Birds? Varmaa on, että jostain suunnasta sellainen menestystarina kuluttajien ulottuville putkahtaa….
29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
IAB Jäsenesittely: NØRR3 ja Anni Honkaniemi
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa NØRR3 ja Anni Honkaniemi
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää