Trollaus – sisältömarkkinoinnin uhka vai mahdollisuus?
Verkossa iän aikaa lymyillyt trollaus on noussut syksyn aikana netin valtamedioihin ja sitä kautta kaikkien feedeihin. On ollut näyttelijöiden privakuvien anastamista ja eteenpäin jakelua. On ollut Putinit luolista ponnistavaa trolliarmeijaa proganda-agendalla. Hiljattain julkaistu tutkimus trollien persoonallisuuspiirteistä rikkoi jopa Helsingin Sanomien uutiskynnyksen.
Vaikka trollaaminen on noussut näkösälle, moni netissä aikaansa viettävä tai töitä tekevä ei tunne ilmiötä edes nimeltä. Määritelmällisesti kyse on ”taiteenlajista”, jossa pyritään vaivihkaisesti ja nokkelasti suututtamaan toisia, pääasiassa verkon välityksellä. Trollaajia kuvaavat edellä mainitun tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat piirteet: psykopaattisuus, sadismi, narsismi ja macchiavellismi. Leppoisaa sakkia, joskaan ei tämä ehkä ihan koko totuutta kerro.
Trollaamista tapahtuu monissa muodoissa, eikä kyse ole läheskään aina rikolliseksi luokiteltavasta toiminnasta, kuten uhkailusta tai kunnianloukkauksesta. Kyse voi olla ihan vaan itsensä viihdyttämisestä sopivan tilaisuuden tullen. Yksi kommentti tuonne. Hyvät naurut päälle.
Kohteita löytyy myös vähintään yhtä monia kuin muotoja.
Ihmiset trollaavat toisiaan.
Ihmiset trollaavat yrityksiä.
Ja nyt myös yritykset trollaavat toisiaan.
Trollaus on yritysten verkkodiskurssissa uusi aluevaltaus. Ajatus tuntuu alkuun hämmentävältä, mutta tarkemmin pureskeltuna sehän istuu kuin paise peikon päähän. Trollaamisen etymologia on trollien sijaan troolaamisessa: toiminnalla troolataan verkon halki huomiota hakien. Eikö se ole juurikin se, mitä brändit ovat netissä aina tehneet, kalastelleet silmäpareja?
Tuoreen esimerkin brändiltä toiselle suuntautuvasta trollaamisesta tarjoaa Apple ja uuden iPhonen lanseeraus. Paljon odotettu puhelin osoittautui liiankin ohueksi – sehän ihan taipui taskussa. Oliko näin muka tarkoitettu? Tämäkö muka kestäisi käyttöä? Tuskinpa. Hashtag bendgate.
Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestyneet kirjoitukset:
Hyvin suunniteltu ei ole vielä lainkaan tehty
Konteksti on yhtä tärkeä kuin sisältö. Katso kuvat!
Natiivimainonta: Vanhaa cowboyta nuorentamassa - Case Tupla ja Eeddspeaks-vlogi
Tutkimus: tutkimukset ovat parasta sisältöä
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014
Startups: How To Build A Content Strategy From Scratch
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
13.11.2026
PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?
IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.
lue lisää03.11.2026
PJ tentissä: Miten alan yhteinen ymmärrys sääntelystä voi tukea digimainonnan kenttää?
IAB Finlandin Sääntely-työryhmän puheenjohtaja Oona Matinpalo kertoo, miksi nopeasti muuttuva sääntely tarvitsee yhteistä tulkintaa ja miten työryhmä auttaa alaa hahmottamaan regulaation käytännön vaikutuksia.
lue lisää26.10.2026
PJ tentissä: Mitä mainostajien tulisi huomioida markkinointiteknologiaa hyödyntäessään?
IAB Finlandin Data & Martech -työryhmän puheenjohtaja Mira Vaurula kertoo tekoälyn vauhdittamasta markkinointiteknologian kehityksestä sekä siitä, miten mainostajat voivat hyödyntää dataa ja teknologiaa liiketoimintalähtöisesti.
lue lisää22.10.2026
Retail media oli vasta alkua – tervetuloa commerce media
Kumppaniblogi: Sanoma Media Finland. Kaupankäynnistä syntyvää dataa halutaan hyödyntää yhä laajemmin kaupan omien kanavien ulkopuolella. Veli-Matti Nurmela tarkastelee kirjoituksessaan commerce mediaa ja sitä, miten kaupan ja median vahvuuksia yhdistämällä voidaan sekä kotiuttaa olemassa olevaa kysyntää että rakentaa uutta.
lue lisää