Yhteisömanagerin arki, osa 5: 10 syytä ruveta yhteisömanageriksi
Monessa organisaatiossa yhteisömanageri on outolintu ilman asianmukaista arvostusta. Työn raastavuudesta ja haastavuudesta huolimatta se on monella tapaa parasta mitä markkinoinnin ammattilainen voi itselleen tehdä. Tässä kymmenen poimintaa plussapuolista – kommentteihin saa lisätä omia suosikkejaan, jotka tästä uupuvat.
1. Yhteisömanageri osaa mitä vaan ja jos ei osaa, opettelee
Harva työnkuva koostuu niin laajasta kirjosta tehtäviä kuin yhteisömanagerien: yhteisönhallintaa, sisällöntuotantoa, konseptointia, strategioiden työstöä, pettyneiden asiakkaiden lepyttelyä, trollien välttelyä, kouluttamista, puhumista, kirjoittamista, kuuntelemista. Kun työpöydälle tulevista tehtävistä löytyy päivittäin uusia ja outoja asioita, ainut vaihtoehto on hyväksyä tämä status quona ja mennä täydellä luotolla kohti tuntematonta. Sosiaalisen median “trial and error” -henki on sisäänkirjoitettu jokaisen yhteisömanagerin dna:han.
2. Yhteisömanageri pysyy ajassa kiinni
Koska yhteisönhallinta tapahtuu pääasiassa verkossa, on yhteisömanagerin pakko pitää itsensä ajan tasalla uusimmista yhteisöpalveluista, niiden toiminnallisuuksien muutoksista ja lukemattomista arkea helpottavista työkaluista aina dashboardeista analytiikkaohjelmistoihin. Yhteisömanageri on työpaikan “go-to-guy” kaikkeen digiin ja someen liittyvään.
3. Yhteisömanageri imee asiakasymmärrystä kuin sieni
Kun on keskustelurajapinnassa puolet ajastaan, menevät hiljaisten signaalien volyymit kaakkoon. Miksi muuten esimerkiksi Kotipizzan toimitusjohtaja ylläpitäisi heidän Twitter-tiliään?
4. Yhteisömanageri osaa tiivistää pointtinsa timanttisiksi
Jatkuva verkkokeskustelujen käyminen opettaa kiteyttämään oman viestinsä: uutuustuotteen tai lehdistötiedotteen pääasian viestiminen 140 merkissä on kokeilemisen arvoinen harjoitus kenelle tahansa. Netin välityksellä tapahtuvasta tekstipohjaisesta kommunikaatiosta oppii myös oikeiden vivahteiden tulkintaa ja väärien välttämistä, kun vuorovaikutustilanteessa ei ole eleitä, ilmeitä tai äänenpainoja auttamassa viestin perille menoa.
5. Yhteisömanageri oppii ajanhallinnan mestariksi
Y niin kuin yhteisömanageri – ja y niin kuin ylityöt. Yhteisö ei katso kelloa, mikä aiheuttaa joka ikiselle niitä hallinnoivalle haasteita omaan ajankäyttöön. Työn ajallisen painotuksen satunnaisuudesta ja yleisestä hektisyydestä johtuen yhteisömanagereille kehittyy luonnostaan hyvät kyvyt ja keinot ajanhallinnan tehostamiseen.
6. Yhteisömanageri määrittää itse tehtävänsä
Kuten edellä todettua: niin monta yhteisömanagerin työnkuvaa kuin yhteisöjä. Toimen lyhyestä historiasta johtuen mitään vakiintuneita tapoja sen hoitamiseen ei ole. Jo yhteisönhallintaan liittyvien tittelien laaja kirjo osoittaa tämän. Yhteisömanagerille itselleen jääkin yleensä valta määrätä omasta tekemisestään – tätä luksusta harvassa vakiintuneemmassa positiossa on.
7. Yhteisömanageri tuntee kaikki
Yhteisöllisen internetin laaja vaikutus läpi koko organisaation eri funktioiden vetää yhteisömanageria moneen suuntaan: aamulla istutaan HR:n kanssa miettimässä työnantajamielikuvaa, lounaalla briiffataan tuotekehitystiimiä, iltapäivä menee markkinoinnin työpajassa ja päivän päätteeksi sparrataan toimaria Twitteristä. Myös erinäiset ulkopuoliset yhteistyötahot tulevat tutuiksi eri projektien, ohjelmien ja hankkeiden kautta. Ei aikaakaan, kun yhteisömanageri on organisaation social graphin keskiössä.
8. Yhteisömanagerista kasvaa henkilöbrändi
Monesti yhteisöä hallinnoidaan omilla kasvoilla: onhan kyse kuitenkin perimmiltään ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Yhteisömanageri on moottori, joka pitää keskustelun hyrräämässä. Yhteisö arvostaa heitä ja luottaa heihin. Loistava esimerkki tästä on Marko “Fobba” Forss, joka ansaitsemallaan luottamuksella tekee tärkeää työtään entistä paremmin, täysin uudenlaisilla työkaluilla.
9. Yhteisömanagerin pesti palkitsee päivittäin
Työ on todella vaativaa, mutta samaan aikaan monella tavalla palkitsevaa – tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Hyvät tunteet kumpuavat ihmisistä, oppimisesta, yllätyksellisyydestä. Yhteisömanagerit itse tämän jo tietävät.
10. Yhteisömanagerit ovat tulevaisuuden tähtiä
Yhteisömanagerit näkevät metsän puilta ja ymmärtävät organisaation toimintaa sen joka aspektilta. Samaan aikaan he ovat toimintaympäristön muutoksessa kiinni, mukautuen itse sen mukana. Liiketoiminnan muuttuessa sosiaalisen aikakauden vaatimusten mukaisiksi, yhteisömanagerien kokemus, näkemys, asenne ja kontaktit nousevat arvoon arvaamattomaan – oli positio tulevaisuudessa sitten mikä hyvänsä.
22.03.2024
IAB Studio: IAB Finlandin kulissien takana - Haastattelussa Antti Kallio ja Pasi Raassina
Tässä jaksossa IAB Finlandin hallituksen puheenjohtaja Antti Kallio ja IAB:n toiminnanjohtaja Pasi Raassina paljastavat henkilökohtaisia digitaalisia suosikkejaan - mistä podcasteista he saavat inspiraationsa, mitkä uutissivustot pitävät heidät ajan tasalla, ja mitä sarjoja, elokuvia tai pelejä he rakastavat rentoutuessaan.
lue lisää07.03.2024
Ohjelmallinen Gaming 2024
Ohjelmallisessa ostamisessa Gaming eli pelimainonta on yksi tämän vuoden kiinnostavimpia aiheita. Uutta inventaaria mainospaikoille on kertynyt runsaasti ja myös kohderyhmien osalta on monenlaista kattavuutta. Minun oli ilo haastatella RTL AdAlliancen asiantuntijaa Aleksi Ylitaloa aiheesta. Itse toimin ohjelmallisena asiantuntijana Kinessolla (IPG Mediabrands). Päätimme yhdessä Aleksin kanssa koostaa kaikille uutuutta huokuvan gaming aiheen ympärille key pointit.
lue lisää05.03.2024
Mainostajat ja toimistot mainonnan hiilijalanjäljillä
Digitalisaation ja mainonnan alati kasvavassa maailmassa on yhä tärkeämpää keskittyä vastuullisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa ohjeistuksen siitä, miten yritykset voivat lähteä liikkeelle mainonnan hiilijalanjäljen kanssa.
lue lisää28.02.2024
Pelimainonnan myytinmurtajat
Pelimainonta on nopeasti muuttumassa yhdeksi dynaamisimmista ja monipuolisimmista mainonnan muodoista, rikkoen perinteisiä käsityksiä ja avaten uusia ovia mainostajille eri toimialoilla. Viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot haastavat vallalla olevat myytit, kuten käsityksen siitä, että gaming mainonta tavoittaa vain nuoria miehiä. Todellisuudessa casual gaming tai ajanvietepelaaminen on noussut pelaamisen suosituimmaksi muodoksi, joka tavoittaa laajasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia. Yli 80%:n suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä. Mainonnan strateginen sijoittelu peliympäristöihin tarjoaa brändeille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa oman kohderyhmänsä. Tämä artikkeli purkaa yleisimpiä myyttejä pelimainonnasta, valottaen sen todellista potentiaalia ja monipuolisuutta markkinointikanavana. Kanavana joka kykenee tavoittamaan ja sitouttamaan kohderyhmiä uudella ja innovatiivisella tavalla.
lue lisää