Icon
Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta IABlogi

Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta

24.04.2014 |

Fonecta Enterprise Solutions julkaisi hiljattain Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen raportin. Tutkimuksella pyrittiin luotaamaan suomalaisen markkinoinnin myyttejä, nykytilaa sekä lähitulevaisuutta. Poimin tutkimustulosten joukosta viisi mielenkiintoista, markkinoinnin lähitulevaisuuden kehitykseen merkittävästi vaikuttavaa trendiä.

1. Asiakasymmärrys ja -kokemus ovat päällimmäisenä markkinointipäättäjien mielessä

Asiakkaan ymmärtäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen ovat tällä hetkellä markkinointipäättäjien suurimpia prioriteetteja. Tähän liittyy olennaisesti myös asiakastiedon kerääminen ja analysointi. Ilman asiakastietoa ja siitä saatavaa ymmärrystä kohdennetun, personoidun, palvelevan ja kokemuksellisen markkinoinnin toteuttaminen on hankalaa, ellei mahdotonta.

Kuva 1. Mitkä seuraavista ovat lähitulevaisuudessa prioriteettejanne markkinoinnissa?

2. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle haastaa

Sama teema jatkuu, kun kysytään digitaalisen markkinoinnin suurimpia haasteita: todellisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on ylivoimaisesti suurin huolenaihe päättäjien keskuudessa.

Kuva 2. Mitkä seuraavista seikoista näet tällä hetkellä suurimpina haasteina digitaalisen markkinoinnin suhteen?

Seuraavaksi suurimmat haasteet liittyvät digitaalisen markkinoinnin kustannuksiin ja markkinointi-investoinneille saatavaan tuottoon sekä sen mittaamiseen.

3. Asiakastietoa kerätään, mutta miten on hyödyntämisen laita?

Asiakastiedon hyödyntämisessä on tulosten mukaan runsaasti kehittämisen varaa: suurin osa kerää asiakastietoa ja myös kokee sen tärkeäksi, mutta vain surkeat 13 % päättäjistä kokee, että kerättyä asiakastietoa hyödynnetään omassa yrityksessä hyvin.

Kuva 3. Missä roolissa kertyneen asiakastiedon hyödyntäminen on yrityksessänne?

”Kehittämisen varaa” kattaa toki melko laajan skaalan: toisilla tilanne on pääosin hyvä, mutta aina voi tietenkin parantaa. Toisilla tilanne taas saattaa olla katastrofaalinen: sekä tiedon kerääminen, ylläpito, analysointi että hyödyntäminen ovat lapsenkengissä.

Mihin tietoa sitten hyödynnetään – tai yritetään hyödyntää? Asiakaskokemuksen/-palvelun kehittäminen nousee jälleen pintaan:

Kuva 4. Mihin seuraavista asioista hyödynnätte ymmärrystä omista asiakkaistanne?

Tämä on toki luonnollista, sillä tarkemmin ajateltuna lähes kaikki asiakastiedon hyödyntäminen tähtää vähintään välillisesti asiakaskokemuksen kehittämiseen. Tarjooman kehittäminen ja lojaliteetin rakentaminen löytyvät seuraavilta sijoilta.

4. Aika ja raha asiakasanalytiikan haasteina

Asiakasanalytiikka vaatii joko paljon aikaa, paljon rahaa tai paljon molempia. Tämä yhtälö on markkinointipäättäjien mielestä kaikkein suurin asiakasanalytiikan hyödyntämiseen liittyvä seikka.

Kuva 5. Mitkä seuraavista näet yrityksenne suurimpina haasteina asiakasanalytiikan hyödyntämisessä?

Seuraavaksi suurimmaksi haasteeksi päättäjät nostavat analytiikan johtopäätösten hyödyntämisen käytännön tekemisessä. Kun esimerkiksi asiakassegmentointi on valmis, mitä ihmettä sillä nyt pitäisi tehdä? Moni hyvä analytiikkahanke jää pöytälaatikkoon pölyttymään, koska hyödyntämisnäkökulman miettiminen on jäänyt puolitiehen. Helsingin Sanomissakin esitelty Kotimaa Oy:n kirkkosegmentointi on erinomainen esimerkki siitä, miten asiakasanalytiikka on oikeasti viety konkreettisesti käytännön päivittäiseen työhön.

Myös erilliset asiakastietokannat, järjestelmät sekä näiden aiheuttama asiakkaan yhden kokonaiskuvan puute haastaa markkinoijia. Yksi ainoa, kaiken kattava näkymä asiakkaaseen on varsinkin suurten massojen tapauksessa ainoa mahdollinen tapa saada asiakasanalytiikasta konkreettista hyötyä.

5. Alle puolet mittaa digitaalista markkinointiaan - lisää tietoa kaivataan

Digitaalisen markkinoinnin mittaamiseen liittyy yksi tutkimuksen pysäyttävimmistä löydöistä. Vain 47 % yrityksistä ylipäätään mittaa digitaalisen markkinointinsa tehoa.

Kuva 6. Mittaatteko tekemiänne digitaalisia markkinointikampanjoita?

Isolle osalle vanha lause markkinoinnin mittaamisesta ja siitä kuuluisasta hukkaan heitetystä budjetin puolikkaasta pitää edelleen kutinsa. Verkkomarkkinoinnin tehon mittaamisen pitäisi nykyaikaisen teknologian ja osaamistason kasvun ansiosta olla helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin koskaan. Myös markkinoinnin tulosvastuuvaatimukset yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla, joten mittaamisen tulisi olla jo alan normi. Lohduttavaa on, että yli puolet ei-mittaavista sentään suunnittelee aloittavansa mittaamisen lähitulevaisuudessa.

Mittaamisesta sekä siihen liittyvistä työkaluista ja palveluista kaivataan lisää tietoa. Tämän tunnustaa yli neljä kymmenestä. Moni yritys siis vielä hakee itselleen parhaiten soveltuvia mittaamisratkaisuja.

Kuva 7. Väittämä: ”Kaipaisin lisää tietoa siitä, mitä digitaalisen markkinoinnin mittaamisen palveluita on tarjolla ja mitkä niiden hyödyt ovat.”

Lisätietoa tutkimuksesta

Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2013 Kopla Helsingin toimesta kahdessa vaiheessa: 12 markkinointipäättäjän ohjattu ryhmäkeskustelu verkossa sekä lomakekysely, johon vastasi 147 markkinointivaikuttajaa. Markkinoinnin päättäjät -tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin lataamalla sen pdf-version veloituksetta Fonecta Enterprise Solutionsin sivuilta.



   Tuukka Rantamäki on Fonecta Enterprise Solutionsin markkinointipäällikkö,
   jonka mielestä markkinointi kuuluu tittelistä riippumatta kaikkien työnkuvaan.
   Työssään Tuukka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa Enterprisen markkinointia
   laidasta laitaan: verkkosisältöjä, markkinoinnin automaatiota, sosiaalista mediaa,
   tapahtumia ja PR:ää.

   LinkedIn
   Twitter

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää

15.11.2022

IAB Jäsenesittely: Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

lue lisää

01.11.2022

Miten julkaisija voi aloittaa brand safety -työn?

Bränditurvallisuus eli brand safety on ollut digitaalisessa mainonnassa puheenaiheena jo vuosia. Sen tärkeys on vain korostunut viime vuosien tapahtumien - maailmanlaajuisen pandemian sekä Ukrainassa sodittavan sodan – takia. Varsinkin uutismediat ovat joutuneet arvioimaan tarkasti millaisessa sisällössä on sopivaa näyttää mainontaa, ja onko asiassa niin sanottuja harmaan sävyjä. Toinen tärkeä alue bränditurvallisuuden kannalta ovat palvelut, joissa sisältö on kävijöiden itse tekemää ja julkaisemaa, kuten myynti-ilmoitukset, blogit, vlogit yms., jotka kaikessa runsaudessaan voivat olla aivan laidasta laitaan; erittäin turvallista, tai erittäin haitallista brändeille.

lue lisää

24.10.2022

Brand Safetyn customointi mainostajaa varten

IAB Finlandin Mainonnan laatu -työryhmä toteuttaa syksyn aikana bränditurvallisuuteen liittyviä infograafeja, joiden tarkoitus on antaa mainostajille, toimistoille sekä julkaisijoille konkreettisia vinkkejä siitä, miten Brand Safetyn kanssa päästään konkreettisesti liikkeelle.

lue lisää