
Startup-yritykset tarvitsevat ketterää markkinointiosaamista
Startup-yritykset ovat määritelmän mukaan nopeaan kasvuun tähtääviä nuoria yrityksiä. Liikeidea perustuu usein yrittäjien erityisosaamiseen tai intohimoon jotain tiettyä asiaa kohtaan.
Yritykselle alkaa kertyä kustannuksia heti toiminnan käynnistysvaiheesta lähtien. Startup-yritykset osaavat elää nuukasti ja kiristää vyötä varsinkin oman palkanmaksun suhteen. Kustannusten pitäminen kurissa on startup-yritysten arkipäivää, mutta ansainnan saaminen on haastavaa.
Ansaintaa luodaan myynnillä ja markkinoinnilla, mikä edelleenkin aloitetaan liian myöhään ja liian pienillä panostuksilla. Kun startup-yritykset markkinoivat, niin ne tekevät sitä kustannussyistä omin resurssein. Asiantuntijapalveluiden usein vähintään nelinumeroinen hintalappu säikäyttää. Kuitenkin tarvetta ulkopuoliselle osaamiselle olisi, jotta kehitystyön lisäksi myös liiketoiminta saataisiin ripeästi käyntiin oikeilla toimenpiteillä. Erityisesti kuluttajaliiketoiminnassa korostuu markkinoijan kyky tehdä datan perusteella nopeita muutoksia toimenpiteisiin.
Olisiko markkinoilla tilaa palvelualustalle, josta startup-yritykset saisivat ostaa pilotteihinsa ketterän kehittämisen ja digitaalisen liiketoiminnan ymmärryksellä varustettua markkinointiosaamista järkevään hintaan? Voisiko tällainen olla kannattavaa liiketoimintaa? Startup-yritysten näkökulmasta markkinoinnin asiantuntijat tekevät vielä bisnestä dinosaurusten aikakauden opeilla. Sama koskee konsultointia ja monta muuta asiantuntijapalvelua.
Ketterästi toimivat asiakkaat vaativat ketterästi toimivia palveluita. Kompastuskivenä ketteryydessä ja kovassa vauhdissa voi olla ison kuvan hämärtyminen. Jos yrityksen visio ei pysy vauhdissa kirkkaana, niin markkinointikaan ei toimi.
Startup-yritykset eivät siis ole mikään helppo kohde asiantuntijapalveluiden myyjille. Mutta onko vika myyjissä vai ostajissa, vai molemmissa?
Kirjoittaja Virpi Martikainen on Digital Media Finlandin strategiakonsultti
29.03.2023
Mainonnan videoistuminen jatkui myös vuonna 2022
Digitaalisen videomainonnan kokonaismäärä Suomessa vuonna 2022 oli noin 159 miljoonaa euroa. Kokonaisuus rakentuu instream-, outstream-, some- ja inbanner -mainonnasta. Vuoteen 2021 verrattuna digivideomainonnan määrä kavoi 14%. Vastaavasti vuoden 2022 aikana koko digikakun volyymin kasvoi noin 10 % ja kaikkien mediainvestointien (digitaaliset ja ei-digitaaliset yhteensä) määrä 4 %.
lue lisää28.03.2023
IAB Europe -tutkimuskysely: Alle puolet yrityksistä seuraavat digimainonnan hiilijalanjälkeä
Internetin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on eri arvioiden mukaan 2-4%, joka vastaa lentoliikenteen osuutta. Päästöjen on arvioitu tuplaantuvan 2025 mennessä. Digitaalisen mainonnan osuus koko infrastruktuurin hiilijalanjäljestä on erään vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan noin 10%, luultavasti nykyään huomattavasti enemmän. Toisen arvion mukaan 70% median verkkosivun latautumiseen kuluvasta sähköstä voidaan liittää digimainontaan.
lue lisää21.03.2023
IAB Jäsenesittely: NØRR3 ja Anni Honkaniemi
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa NØRR3 ja Anni Honkaniemi
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää