Mitä vastuullisuus tarkoittaa digimarkkinoinnissa?

Vastuullisuus on teema, jota ei voi olla huomioimatta tänä päivänä. On se sitten vastuullisuutta ympäristöstä, yhteiskunnallisista tai sosiaalisista asioista. Digimarkkinoinnissa vastuullisuus tulee vastaan mainoksissa, joissa kerrotaan esimerkiksi miten tuote tai palvelu säästää luonnonvaroja pakkausmateriaalien valinnan tai niiden kierrätyksen avulla. Mutta entäpä itse digimarkkinoinnin ja -mainonnan vastuullisuus, onko sitä ja mitä se tarkoittaa?

Digimarkkinoinnin vastuullisuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta lähinnä haasteiden kautta. Merkittävin haasteista lienee datan väärinkäyttö ja tietovuodot. Ohjelmallisesti ostettujen personoitujen display-mainosten runsas käyttö on puolestaan johtanut mainonnanesto-ohjelmien kasvuun. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi omasta tietoturvastaan, mikä on saanut heidät epäluuloisemmaksi digimainontaa kohtaan.

Retargetointi oli aikoinaan hieno uusi ominaisuus, kunnes uudelleen kohdennetut mainokset alettiin kokea enemmänkin jahtaamiseksi kuin ostopäätöstä helpottavaksi muistutukseksi tuotteesta tai palvelusta. Sitä paitsi, reaalimaailmassa tämä ei olisi mahdollista: Jos käyt katsomassa kenkiä kivijalkakaupassa, myyjä ei lähde perääsi kadulle huutelemaan ostokehotuksia niistä. Jostain syystä onlinessa ei ole noudatettu hyviä käytöstapoja, mutta tämä on muuttumassa erilaisten säädösten ja lakien myötä.

Monet internet-mainontaa valvovat tahot sekä alan suurimmat toimijat ovatkin tehneet töitä vastuullisemman digimainonnan puolesta jo pitkään. Tunnetuin niistä suomalaisille lienee vuonna 2018 käyttöönotettu EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka on henkilötietojen käsittelyä koskeva laki. Ja lisää asetuksia on tullut: IAB:n TCF, IDFA, CCPA, DSA…vain muutamia mainitakseni. Yksi isoimmista uutisista oli se, kun Google kantoi oman kortensa kekoon päätöksellä poistaa kolmannen osapuolen evästeet selaimistaan.

Myös mainostajat ovat heränneet miettimään bränditurvallisuutta. Digimaailmassa on riskejä tulla nähdyksi ympäristössä, joka ei vahvista positiivista brändimielikuvaa saati herätä ostokiinnostusta. Isojen pintojen käyttö ja bannerimainonnan personointi ei välttämättä sada empaattisen brändinrakennuksen laariin jo aiemmin mainituista syistä.

Mitkä keinot ja kanavat ovat sellaisia, joissa brändit uskaltavat mainostaa tänä päivänä?

Sisältömarkkinointi ja natiivimainonta ovat todettu riskittömäksi tavaksi rakentaa brändin tunnettuutta sekä myyntiä. Ne ovat empaattisia digitaalisia keinoja rakentaa kohdeyleisön sitoutumista brändin viesteihin. Sisältömarkkinointi, joka perustuu hyödyllisen tai viihdyttävän informaation jakamiseen, onkin yksi nopeimmin kasvavista keinoista rakentaa brändille uskollista yleisöä ja asiakasjoukkoa.

Poikkeukselliset ajat ovat myös luoneet muutoksia ihmisten käyttäytymiseen - digitaalisia sisältöjä kulutetaan entistä enemmän. International Content Marketing Forumin tuoreen tutkimuksen mukaan mm. sisältömarkkinoinnin suurmaissa Ruotsissa ja Tanskassa yritykset keskittyvät pitkäkestoiseen brändinrakentamiseen sisältömarkkinoinnin avulla.

Natiivimainonta toimii sisältömarkkinoinnin jakelukanavana, jolla varmistat kävijät sisällöllesi. Siinä kohdentaminen perustuu kontekstiin eli lukijaa kiinnostavaan sisältöön. Esimerkiksi reseptiartikkelin lukija näkee mainoksen uudesta ruokakermasta, jota voi hyödyntää arkiruoanlaitossaan ja terveysartikkelin lukija saa näytölleen mainoksen fysioterapiapalvelusta, joka auttaa etätyöläisen niska- hartiavaivoissa. Vaihtoehtoja kontekstuaaliseen eli sisältökohdentamiseen on lukuisia - ja mikä parasta, ne ovat turvallisia käyttää.

Kirjoittaja Sini Orkola-Sahramies on Strossle Finlandin maajohtaja.

IAB on vieraana Strosslen järjestämässä Sisältömarkkinointi verkkokaupan tukena -yhteistyöwebinaarissa 5.5.2021 klo 10-11.

Aiheena on miten hyödynnät sisältömarkkinointia osana verkkokauppaa. Tule kuuntelemaan miten optimoit sisältöjä osana ostopolkua sekä mitä muita asioita on hyvä huomioida sisältömarkkinoinnissa kun kyseessä on verkkokauppasivusto. Ilmoittaudu mukaan!