Consent or Pay -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Keskustelu kytkeytyy myös laajempaan kysymykseen siitä, miten käyttäjien yksityisyydensuoja ja uutismedian mainosrahoitus voidaan sovittaa yhteen. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.
Mitä Consent or Pay tarkoittaa?
Consent or Pay eli suostu tai maksa on malli, jossa verkkopalvelun käyttäjälle tarjotaan kaksi vaihtoehtoa: hän voi antaa suostumuksensa henkilötietojensa käyttöön esimerkiksi personoitua mainontaa varten tai maksaa palvelun käytöstä ilman kyseistä tietojen käsittelyä. Käytännössä käyttäjä siis valitsee, käyttääkö palvelua maksutta mainonnan rahoittamana vai maksaako sisällöstä itse. Mallin tarkka toteutus vaihtelee palveluittain. Maksullinen vaihtoehto voi olla esimerkiksi mainokseton tai sellainen, jossa käyttäjän tietoja ei hyödynnetä personoituun mainontaan.
Onko Consent or Pay yleinen käytäntö?
Suomessa Consent or Pay -malleja on ollut käytössä uutismedioissa vuodesta 2025 alkaen, mutta Euroopassa monet uutismediat ovat hyödyntäneet sitä jo pitkään.
Meta otti Facebookissa ja Instagramissa vuonna 2023 käyttöön mallin, jossa eurooppalaiset käyttäjät saattoivat valita personoidun mainonnan tai maksullisen, mainoksettoman palvelun. Metan tapaus on kuitenkin oikeudellisesti erilainen kuin uutismedioiden, sillä isoja digitaalisia portinvartija-alustoja koskee EU:n digimarkkinasäädöksen erityisvaatimukset.
Miksi mediat käyttävät Consent or Pay -mallia?
Uutismedian ansainta perustuu usein mainostulojen ja tilaustuottojen yhdistelmään. Mainostulot huomioidaan myös tilaushinnoittelussa, sillä tilaajamaksu ei yksin kata kaikkia sisällön ja palvelun tuottamisen kustannuksia. Mainonta siis täydentää rahoitusta myös tilaajien käyttämissä palveluissa.
Mainosrahoitteinen sisältö mahdollistaa myös sen, että käyttäjät voivat lukea uutisia ja käyttää palveluita maksutta. Mainostajat puolestaan maksavat mainonnasta, jolla voidaan tavoittaa oikeita kohderyhmiä ja mitata kampanjoiden tuloksia. Jos käyttäjä ei anna suostumustaan tietojen käsittelyyn, mainonnan kohdentamisen ja mittaamisen mahdollisuudet heikentyvät. Tämä voi vaikuttaa mainonnasta saataviin tuloihin.
Consent or Pay -mallissa lukija voi valita, hyväksyykö hän evästeiden käytön esimerkiksi mainonnan kohdentamiseen vai maksaako hän tilauksesta, jonka avulla hän voi hallita evästeasetuksiaan. Mainos- ja tilaustulot tukevat yhdessä kotimaisen journalismin rahoitusta.
Miksi käyttäjän suostumus on tärkeä digimainonnassa?
Digitaalinen mainonta toteutuu useiden järjestelmien ja teknologiakumppaneiden avulla. Niitä käytetään esimerkiksi mainosten valintaan ja näyttämiseen sekä kampanjoiden tulosten mittaamiseen. Mainonnassa hyödynnetään erilaisia tunnisteita ja tietoja, joiden avulla mainoksia voidaan kohdentaa, niiden näyttämistä hallita ja kampanjoiden tuloksia mitata.
Käyttäjän aiempaan verkkokäyttäytymiseen perustuva mainonnan kohdentaminen edellyttää yleensä henkilötietojen käsittelyä. Tällöin sovellettaviksi tulevat tietosuojasäännökset ja laki sähköisen viestinnän palveluista.
Ilman suostumusta mainontaa voidaan edelleen näyttää esimerkiksi sivun sisällön perusteella, jolloin esimerkiksi autoaiheisen artikkelin yhteydessä saatetaan näyttää automainontaa. Käyttäjän toimintaan perustuva kohdentaminen ja suuri osa mainonnan mittaamisesta vaativat kuitenkin yleensä käyttäjän suostumuksen.
Usein julkaisija pyytää suostumukset mainostajan valitsemiin teknologioihin tarjotessaan mainostajalle mahdollisuuden ostaa mainontaa ja mitata sen tuloksia.
Onko Consent or Pay laillinen?
Mallia ei ole yleisesti kielletty EU:ssa, mutta sen lainmukaisuus riippuu toteutuksesta.
EU:n tietosuojaneuvosto EDPB on suhtautunut kriittisesti erityisesti suurten verkkoalustojen, kuten Metan, malleihin, joissa ainoat vaihtoehdot ovat henkilötietojen käyttöön suostuminen tai maksaminen. Arvioinnissa merkitystä on muun muassa käyttäjän todellisella valinnanvapaudella, maksun suuruudella ja tarjotuilla vaihtoehdoilla.
Euroopan komissio totesi vuonna 2025, ettei Metan alkuperäinen Consent or Pay -malli täyttänyt digimarkkinasäädöksen vaatimuksia. EDPB:n lausunto koski suurten verkkoalustojen suostu tai maksa -malleja ja käyttäytymiseen perustuvaa mainontaa. Se ei ratkaise uutismedioiden mallien lainmukaisuutta eikä tarkoita, että ne olisivat lainvastaisia.
EDPB valmistelee parhaillaan laajempaa ohjeistusta asiasta. Keskeinen ero on, että uutismediat tuottavat ja kustantavat journalistisen sisältönsä itse. Suuret verkkoalustat puolestaan välittävät ja suosittelevat suurelta osin käyttäjien tai muiden tuottamaa sisältöä.
Mitä Consent or Pay tarkoittaa digimainonnan tulevaisuudelle?
Consent or Pay nostaa esiin digitaalisen mainonnan keskeisen kysymyksen: miten yhdistetään käyttäjän yksityisyydensuoja ja mainosrahoitteisten palveluiden toimintaedellytykset.
Uutismedioiden näkökulmasta kyse on mahdollisuudesta rahoittaa sisältöjä. Mainostajille tärkeintä on, miten käyttäjien valinnat vaikuttavat mainonnan tavoittavuuteen, kohdentamiseen ja mittaamiseen. Käyttäjälle puolestaan tärkeintä on ymmärtää, mihin hän antaa suostumuksensa ja mitä vaihtoehtoja hänellä on.
Consent or Pay -mallin tulevaisuuteen vaikuttavat muun muassa EU:n tietosuojalinjaukset ja kansallisten viranomaisten ratkaisut. Keskustelu mallin hyväksyttävyydestä ja käytännön toteutuksesta jatkuu.
Lähteet
- Traficom: Korkein hallinto-oikeus vahvisti Traficomin tulkintoja evästeiden käytöstä (28.8.2026). KHO:n ratkaisut KHO:2026:64 ja KHO:2026:65 suostumusvaatimuksista ja evästekäytännöistä.
- EDPB: Opinion 08/2024 on Valid Consent in the Context of Consent or Pay Models Implemented by Large Online Platforms. EU:n tietosuojaneuvoston lausunto suurten verkkoalustojen Consent or Pay -malleista.
- Euroopan komissio: Commission finds Apple and Meta in breach of the Digital Markets Act (23.4.2025). Päätös Metan mallin digimarkkinasäädöksen vastaisuudesta.
