Icon
Mitä tarkoitamme, kun puhumme vähittäiskauppamediasta? Uutiset & blogi

Mitä tarkoitamme, kun puhumme vähittäiskauppamediasta?

09.12.2020 | Anne Sassi

Sivistyssanakirjan määritelmän mukaan media tarkoittaa muiden muassa viestin välittäjää, viestintä-, mainos- ja tiedotusvälineitä, kuten lehdistö, radio, televisio ja erilaiset mainostaulut. Vielä parikymmentä vuotta sitten käsitys mediasta oli yhteneväinen; ihmiset ymmärsivät median käsitteellä samanlaisia asioita. Toisin on tänään aikana, jolloin median käsite saa jatkuvasti uusia merkityksiä. 

Entä mitä vähittäiskauppamedia sitten tarkoittaa? Vähittäiskauppamediassa ei ole kyse uudesta tai monimutkaisesta ilmiöstä vaan ikiaikaisesta kaupan tehtävästä saattaa brändit ja asiakkaat yhteen mahdollisimman lähelle toisiaan. Kaupan median perustehtävä on rakentaa kohtaamispisteitä – eli medioita – ja kertoa ihmisille tuotteista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heille tarpeellisia.

Nykyisin kaupalla on mahdollisuus kertoa asioista ihmisille entistä palvelevammin ja osuvammin, koska kohtaamispisteitä on paljon ja data mahdollistaa kohdentamisen. Aiemmin kohtaamiset olivat fyysisiä: kyläkauppias kertoi suullisesti myymälässä tuotteista tai ripusti ilmoituksia kaupan seinälle. Nyt rinnalle on tullut erilaisia digitaalisia kohtaamispisteitä. Keinovalikoima on laajentunut ja lopputulos tarkentunut.

Isot kansainväliset Amazonin ja Alibaban kaltaiset toimijat ovat mediayhtiöitä siinä missä kauppojakin ja kulkevat kehityksen etujoukoissa. Me Suomessa sovellamme hyviä käytäntöjä suomalaiseen maaperään sopivalla tavalla. Toistaiseksi olemme vielä harjoittelijoita kansainvälisessä mittakaavassa.

Hukkamarkkinointia ei sallita 2020-luvulla

Digitalisaatio on mahdollistanut sen, että kauppa pystyy palvelemaan asiakkaitaan yksilöllisemmin ja paremmin sekä kertomaan heille asioista, jotka heitä kiinnostavat ja ovat heidän elämässään relevantteja. Filosofia ei ole vuosien saatossa niinkään muuttunut, mutta tavat palvella ihmisiä sitäkin enemmän.

Globaali trendi on, että vähittäiskauppa pureutuu yhä syvemmälle asiakaslähtöisyyteen miettimällä viestien sisältöä ja oikeaa kanavaa. Keinot vaihtelevat toimijasta riippuen, mutta kaikkien päämääränä on tarjota parempaa palvelua.

Kenenkään kaupan alan toimijan ei pitäisi 2020-luvulla sortua hukkamarkkinointiin. Älykkäässä palvelevassa markkinoinnissa lähtökohtana on lopulta, ettei brändin tarvitse maksaa kuin aidosti sille merkityksellisistä kontakteista. Onhan esimerkiksi loukkaavaa häiritä koiranruokamainoksilla ihmistä, joka ei omista koiraa.

Korona-aika on jopa kiihdyttänyt vähittäiskauppamedian kehittymistä. Korona on tuupannut myös kaupanalaa digiloikkaan. Kansainvälinen kilpailu ei todellakaan ole vähentynyt eikä vauhtia ole nyt mitään syytä hiljentää.

Kuluva vuosi on ollut raskas perinteiselle mediamainonnalle, kuten lehti-, tv- ja ulkomainonta. Kaupan media on kuitenkin kukoistanut ja kasvanut vaikeana koronavuotenakin maailmanlaajuisesti. Kehitys kertoo selkeää kieltään siitä, että mainostajat kokevat asiakaskohtaamiset kaupan kanavissa vaikuttavana, tuottavana ja nykyaikaisena mainonnan keinona.

Markkinoijien on elintärkeä ymmärtää, että viestien kiinnostavuus, merkityksellisyys, oikea-aikaisuus ja kanavan valinta ratkaisevat lopulta sen, miten ihmiset suhtautuvat markkinointiin. Hukkamarkkinointiin sortuva toimija on asiakkaan silmissä pahis, kun taas relevanttia tietoa oikea-aikaisesti tarjoava markkinoija näyttäytyy hyviksenä.

Fiksu markkinoija pyrkii toiminnallaan tilanteeseen, jossa kaikki voittavat.

Anne Sassi, johtaja, Medialiiketoiminta, SOK

Anne Sassin vastuulla on SOK MEDIAn medialiiketoiminta, joka koostuu omasta mediasta, tällä hetkellä Yhteishyvä ja kehitteillä olevat omat mediat, ja kaupallisista markkinointipalveluista.

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää

26.04.2022

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä yli 40 % kasvussa vuonna 2021

IAB Finlandin ja Kantarin alkuvuonna 2022 yhdessä tekemän selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin määrä Suomessa oli vuonna 2021 noin 39,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 verrattuna kasvua on peräti 41 %. Markkina-arvio perustuu osin sekä vaikuttajatoimistoilta että vaikuttajilta kerättyihin tietoihin, ja osin arvioihin markkinan eri toimijoiden suuruusluokasta.

lue lisää