
Sosiaalinen media
Sosiaalisesta mediasta liikkuu paljon kaikenlaista tarinaa. Monesti saatetaan käsittää että sosiaalinen media on pelkkä Facebook, ja sosiaalisen median mainonta display-mainonnan ostamista. Aivan näin ei kuitenkaan ole. On hyvä siis määritellä mistä tulen blogissani kirjoittamaan ja kertoa mistä oikein on kysymys.
Ihmisten välistä kommunikaatiota on ollut olemassa niin pitkään kuin ihmisiäkin. Nyt kun tämä luonnollinen kommunikaatio on saanut uusia mahdollisuuksia, kun työkalut ovat digitalisoituneet, ja tähän kommunikaatioon tarjoutuu mahdollisuus ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.
Ei ole siis erikseen mitään virtuaalisia ihmisiä ja oikean maailman ihmisiä, kuten totesinkin Tiedosta-lehden artikkelissani. Sosiaalinen Media käsitteenä on sitten taas lujittunut kattokäsitteeksi isolle määrälle erilaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla ihmiset pystyvät olemaan yhteydessä toistensa kanssa.
Yksi hyvä määritelmä löytyy mielestäni Jussi-Pekka Erkkolan gradusta “sosiaalisen median käsitteestä”, joka menee seuraavasti:
"Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin."
Markkinointi ja sosiaalinen media
Markkinointi taas on aina pohjimmiltaan asiakassuhteen aloittamista ja ylläpitoa. Kotlerin vanha määritelmä sanookin "markkinointi on sosiaalinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät tyydyttävät tarpeitaan ja halujaan vaihtamalla tuotteita ja luomalla arvoa muiden kanssa". Markkinointi käynnistää asiakassuhteen ja välittää arvoa asiakkaalle tuotteesta. Markkinoinnin tulisi olla tuotteeseen täysin integroitua ja saada ihmiset rakastamaan tuotetta.
Kun yhdistämme sosiaalisen median ja markkinoinnin, saadaan käyttöön käsite jossa käyttäjät/kuluttajat tulevat mukaan osaksi markkinointia. Tämä näkyy sitten siten, ettei tuotteen arvosta välitä viestiä suoraan sen omistaja, vaan kuluttaja tutuilleen. Prosessi ei ole tässä pelkästään yksisuuntainen, vaan samalla kuluttaja välittää tuotteen omistajalle arvokasta tietoa miten tuotetta pitäisi kehittää, sekä onko tuote sellainen mitä kuluttajat haluavat. Kannattaa myös muistaa, että 40-60% uskoo mainontaan, 90% kavereiden suosituksiin.
Kun palataan takaisin maan päälle, näkyy tämä sitten konkreettisemmin toimenpiteinä ja “pöhinänä” tuotteen ympärillä. Tällä pörinällä tarkoitetaan sitä, että käyttäjät ottavat tuotteen omakseen ja viestivät joko epäsuorasti tai suorasti siitä omalle “yhteisölleen” eli kaveripiirilleen.
Epäsuora viestintä on esimerkiksi tykkäys facebookissa. Käyttäjä tykkää jostain, ja samalla tämä heijastuu tämän Facebook-kavereiden newsfeediin. Suorempi jakaminen on sitten esimerkiksi viraalivideon kaivaminen Youtubesta, ja jakaminen omaan blogiinsa tai Twitteriin.
Tulen käsittelemään blogissani ajankohtaisia aiheita liittyen sosiaaliseen mediaan ja sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Tulemme todennäköisesti pureutumaan analyyttisesti syvälle eri palveluihin ja kampanjoihin, sekä etsimään niiden ydintä. Samat ratkaisut ja vaihtoehdot ovat varmasti myös siirrettävissä eri ympäristöihin, ja näin tulemme IAB:n kautta kehittämään koko verkkomainonnan kenttää, auttamaan omalta osaltamme sen kasvussa ja muutoksessa.
Nyt tähän loppuun haastankin sinut, mistä asioista haluaisit IABlogin käsittelevän aiheita? Kirjoita rohkeasti kommentti ja tule mukaan kehittämään verkkomainonnan alaa!
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää