
Reaktiivisella markkinoinnilla maineeseen – näin otat ilmiöt haltuun
Brändisi löytyy sosiaalisesta mediasta, eikö? Oletettavasti se on myös siellä aktiivinen ja julkaisut paitsi puhuttelevat, myös aktivoivat yhteisön jäseniä. Tiedätte varmasti myös millaiset sisällöt toimivat ja osaatte suunnitella sen pohjalta tulevaa tekemistänne.
Mutta voitko sanoa, että brändisi sometekeminen on menestyksekästä?
Valtaosa vastaa kaikkiin ensimmäisiin kohtiin kyllä, mutta viimeinen kysymys saa jo monet takeltelemaan. Ja jos ei, olisi sen silti ehkä pitänyt.
Menestyksen mittaaminen sosiaalisessa mediassa on haastavaa. Analytiikkatyökalut kertovat toki kätevästi paljonko klikkauksia, tykkäyksiä ja kommentteja julkaisut keräävät ja niiden pohjalta voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, miten hyvin brändisi julkaisut pärjäävät. Luvut eivät kuitenkaan kerro milloin brändisi sometekeminen kääntyy menestykseksi.
Kuten mediatiimimme vetäjä Visa Vartiainen sen sanoi, paras mittari brändin menestykselle somessa on se, että viestit, keskustelu ja tulokset leviävät sosiaalisen median rajojen ulkopuolelle.
Siinä vaiheessa siis kun brändisi someteot nousevat kahvipöytäkeskusteluihin tai parhaassa tapauksessa uutisaiheeksi muihin medioihin, tiedät varmasti onnistuneesi.
Kuinka nostat brändisi keskustelunaiheeksi?
Helppoa se ei ole. Valtaosa tietää jo mitä heidän brändinsä someläsnäololta vaaditaan ja sitä kautta ymmärtää myös engagementin tärkeyden. On siis aiempaa vaikeampaa erottua joukosta, eikä siihen riitä enää peruskiva tekeminen ja kommentteihin reagointi valmiita vastauksia kopioimalla ja liittämällä.
Siksi tarvitaan reaktiivista markkinointia. Jotta brändisi voi nousta puheenaiheeksi, täytyy sen kyetä paitsi seuraamaan sen ympärillä tapahtuvia ilmiöitä ja keskusteluja, myös reagoimaan niihin niin yhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
Tämä vaatii suunnitelmallisuutta. Paraskaan sisällöntuottaja ei kykene olemaan valmiudessa 24/7, joten tilanteiden ennakointi ja niihin valmistautuminen on ehdotonta – olipa kyse ilmiöstä, tapahtumasta taikka kommentista. Et voi luottaa siihen, että tunnistat tilanteen, johon kannattaa tarttua ja keksit siihen sisällön siinä hetkessä, kun se tapahtuu. Siksi tähän täytyy varata myös resursseja. Erota siis jatkuva ja reaktiivinen sisällöntuotanto toisistaan ja etsi oikeat työkalut ja käytännöt molempiin.
Miksi reaktiivisuus kannattaa?
Selvää on, että reaktiivinen markkinointi vaatii paitsi vaivannäköä, myös ylimääräistä budjettia. Hyvä uutinen kuitenkin on se, että sen kerryttämät hyödyt ovat ehdottomasti vaivan arvoiset. Paitsi että reaktiivisuus palvelee asiakkaitasi entistä paremmin ja nostaa brändisi puheenaiheeksi, voi sen avulla synnytetty keskustelu parhaassa tapauksessa kasvaa maineteoiksi ja sitä kautta jopa muuttaa brändisi positiota markkinoilla.
Jos et vielä vakuuttunut ja olet enemmän numeroiden ystävä, lue blogistamme mitä tapahtui, kun testasimme omaa reaktiivisen markkinoinnin prosessiamme ja reaaliaikaisen datan hyödyntämistä Aller Digitalistissa. Pieni spoileri: tulokset olivat yli 30 kertaa paremmat aiempaan tapahtumaan verrattuna.
Kirjoittaja Kaisa Heinämäki luotsaa Dinglen Engagement Centeriä. Hän luottaa kuuntelemisen ja mieleenpainuvien kohtaamisten voimaan.
Lue myös Dinglen aikaisemmat kirjoitukset:
Kiviäkin kiinnostaa
Markkinointijohtajan silmin vuonna 2023
Mikä ihmeen Growth Hacking?
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää