Pelimainonnan myytinmurtajat
Pelimainonta on nopeasti muuttumassa yhdeksi dynaamisimmista ja monipuolisimmista mainonnan muodoista, rikkoen perinteisiä käsityksiä ja avaten uusia ovia mainostajille eri toimialoilla. Viimeaikaiset tutkimukset ja tilastot haastavat vallalla olevat myytit, kuten käsityksen siitä, että gaming mainonta tavoittaa vain nuoria miehiä. Todellisuudessa casual gaming tai ajanvietepelaaminen on noussut pelaamisen suosituimmaksi muodoksi, joka tavoittaa laajasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia. Yli 80%:n suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä. Mainonnan strateginen sijoittelu peliympäristöihin tarjoaa brändeille ainutlaatuisen mahdollisuuden tavoittaa oman kohderyhmänsä. Tämä artikkeli purkaa yleisimpiä myyttejä pelimainonnasta, valottaen sen todellista potentiaalia ja monipuolisuutta markkinointikanavana. Kanavana joka kykenee tavoittamaan ja sitouttamaan kohderyhmiä uudella ja innovatiivisella tavalla.
MYYTTI 1: Gaming mainonnalla tavoittaa vain nuoria miehiä
VASTAUS: Casual Gaming, ajanvietepelaaminen, on pelaamisen suurin ja tavoittavin muoto. Kaikista suomalaisista yli 80% pelaa jotain digitaalista ajanvietepeliä joskus ja yli 60% vähintään kerran viikossa (tampereen yliopiston pelaajabarometri, 2022). Suurin osa pelaamisesta tapahtuu mobiilissa.
Casual Gaming peliympäristöstä tavoitat aivan kaikki kohderyhmät lapsista eläkeläisiin ja mainonnan myyjillä on keinot kohdentaa mainontasi tavoittamaan haluttu kohderyhmä. 62 % suomalaisista mobiilipelaajista ovat naisia (RTL AdAlliance & GroupM Finland, Bilendi’s online panel, gaming survey March 2023). Tyypillisin Casual Gaming pelaaja on 38-vuotias nainen, joka pelaa älypelejä tai erilaisia bubble shootereita (ns. pulmapelejä).
(Konsolipelaamisen puolella korostuu kohderyhmänä nuoret miehet.)
MYYTTI 2: Peliympäristöt ovat huonoja mainosympäristöjä?
VASTAUS: Peliympäristö on aina 100% brand safe: vain peli ja pelaaja. Ei sotauutisia ym.. Pelimainonnalla on kohderyhmän täysi huomio (100 % SOV); äänet päällä. Videot katsotaan poikkeuksellisen hyvin loppuun ja klikkiprosentit ovat korkeita.
MYYTTI 3: Peliympäristöt eivät sovi brändimainostajalle?
VASTAUS: Brändimainostajan kohderyhmä pelaa ajanvietepelejä, joten se on varsin sopiva ympäristö tehdä brändimainontaa. Jos haluat brändiviestillesi jakamattoman huomion, äänet päällä, valitse pelimainonta. Ei mainoskatkoja, vaan yksi mainos kerrallaan, hetkessä jonka pelaaja itse valitsee.
MYYTTI 4: Pelimainonta häiritsee kuluttajaa?
VASTAUS: Pelimainonta ei keskeytä pelaamista. Rewarded mainospaikoilla ajettava mainonta on opt-in eli pelaaja valitsee, koska katsoo mainoksen ja saa sen katsomisesta itselleen palkinnon, esimerkiksi uuden elämän peliin. Mainonta ei tutkitusti häiritse pelaajia. Onpa jopa kuultu pelinkehittäjiltä, että pelaajat ovat pyytäneet rewarded video mainospaikkaa takaisin peliin, kun se on poistettu. Kun mainonnan katsomisesta palkitaan, eikä se keskeytä pelaamista, sitä ei pidetä häiritsevänä. Mainokset ajetaan myös yksi kerrallaan, eli täällä ei ole loputtomia mainoskatkoja.
MYYTTI 5: Pelimainonnalla en tavoita kohderyhmääni?
VASTAUS: Pelimainonnalla tavoittaa erittäin monipuolisesti eri kohderyhmiä. Ikäjakauma on laaja ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset ovat tasaisesti edustettuina tulotasosta riippumatta. Pelimainonnan tavoittavuus ei myöskään rajoitu vain esim. pääkaupunkiseudulle, vaan sillä on hyvin laaja maantieteellinen hajonta Suomen sisällä.
MYYTTI 6: Mainosaineistoni ei sovellu peliympäristöön?
VASTAUS: Pelimaailmassa on mahdollista tehdä video-, display- ja audiomainontaa, joten voit hyödyntää monenlaisia materiaaleja, monenlaisilla kampanjatavoitteilla. Peliympäristö on kuin mikä muukin viihdeympäristö; siellä ollaan positiivisella mielellä rentoutumassa ja viihtymässä. Gaming on maailman laajin entertainment-ympäristö. Jos mainoksesi sopii television mainoskatkolle, ja se tavoittelee korkeaa loppuunkatsomista, se sopii pelimaailmaan. Jos mainoksesi tavoittelee korkeaa aktivointia, se sopii peliympäristöön. Jos mainoksesi tavoittelee korkeaa loppuunkuuntelua, se sopii peliympäristöön.
MYYTTI 7: Isojen massojen tavoittaminen on mahdotonta gaming ympäristössä
VASTAUS: Yli 80% kaikista suomalaisista pelaa jotain ajanvietepeliä ja yli 60% pelaa aktiivisesti vähintään viikoittain. Pelejä on todella paljon, joista kaikille löytyy omat suosikit. Gaming mainonnalla saavutetaan erinomaista reachia ja toistotasot mainonnalla ovat maltilliset. Gaming mainonnalla, jos jollain, kannattaa laajentaa kampanjan tavoittavuutta!
18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää