
Mitä johdon pitäisi tietää markkinoinnista
Kun markkinointitaustainen yleisjohtaja on Suomessa harvinaisuus, olisi toivottavaa, että johdolla olisi muuten ajantasainen kuva markkinoinnista: mitä se on, mitä sillä tehdään ja mitä sillä voi saada aikaan.
Hei johtaja, ethän halua olla vaivaannuttavaa kuultavaa kun otat kantaa yrityksesi ja brändiesi markkinointiin ja vaikuttavuuteen? Kuilu talon juniorimarkkinointiväen ja ylimmän johdon käsityksissä voi olla – nooh, esim. 20 vuoden kehityksen kokoinen. Mutta ei hätää: tästä pääset alkuun. Vaivaannuttavan väittämän jälkeen saat täsmätietoa jatko-opiskeluun.
”Markkinoinnissa mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa”. - Aloita vaikka tästä: 100 ideaa, jotka ovat muuttaneet markkinoinnin. Kooste on vuodelta 2012, joten senkin jälkeen on ilmaantunut pari uutta.
Melkein kaikki on muuttunut. Analytiikka ja automaatio ovat räjäyttäneet informaation määrän kattoon ja miltei kaikki tekeminen on mitattavissa. Luovuudella on edelleen sijansa, ja datankin hyödyntämisessä tarvitaan luovuutta. Perinteistä markkinointiymmärrystä ei voi kääntää yön yli digitaaliseksi ja olettaa menestyvänsä. Yritysten pitää muuttaa tapansa olla yhteydessä markkinaansa, ymmärtää sitä ja toimia siellä. Tiedon jalostaminen ja hyödyntäminen on yhtä tärkeää kuin sen jatkuva kerääminen.
”Kyllä markkinoija edelleen voi hallita omaa brändimielikuvaansa”. - Kunpa voisikin, tekee mieli huokaista. Brändiä ei tuutata enää, jos on koskaan tuutattukaan, yksisuuntaisesti. Asiakas päättää. Brändin kontrolli on aina markkinoilla. Asiakaskohtaamisissa se mitataan, ja niiden puutteessa. Tästä aiheesta löydät monta hyvää blogia siteerattavaksi.
”Meillä it-osasto edelleen päättää mitä ohjelmistoja ja työkaluja meidän talon eri osastot, kuten markkinointi, käyttää”. - Gartnerhan sen taisi sanoa ensin: CMO:n it-budjetti voi ylittää CTO:n budjetit ihan näinä päivinä. Tässä on tarkka paikka sekä ostamisessa että käyttöönotossa. Markkinointi tarvitsee teknologiaosaamista eikä hankintoja voi ulkoistaa kokonaan edes omalle it:lle. Markkinointiteknologian palapeli pitää ymmärtää itsekin. Muuten häntä heiluttaa koiraa.
”Digimarkkinointi on erillisten ihmisten hommaa mistä meidän muiden ei niin tartte kaikkea ymmärtää”. - Ei ehkä kaikkea, mutta aika paljon pitää. Johdon pitää ymmärtää miten sen asiakkaat toimivat ja missä he elävät – myös digissä. Ja miten yritys on siellä läsnä, mitä kieltä puhuu, missä kanavissa, kenen äänellä. Johdon pitää osata johtaa uudenlaisia tiimejään ja muuttuvaa yritystään. Kuulla, oppia, päivittää näkemyksiään. Onnea muutokseen!
Kirjoittaja Liisa Kotilainen on Digital Media Finlandin konsultti
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää