
Mitä johdon pitäisi tietää markkinoinnista
Kun markkinointitaustainen yleisjohtaja on Suomessa harvinaisuus, olisi toivottavaa, että johdolla olisi muuten ajantasainen kuva markkinoinnista: mitä se on, mitä sillä tehdään ja mitä sillä voi saada aikaan.
Hei johtaja, ethän halua olla vaivaannuttavaa kuultavaa kun otat kantaa yrityksesi ja brändiesi markkinointiin ja vaikuttavuuteen? Kuilu talon juniorimarkkinointiväen ja ylimmän johdon käsityksissä voi olla – nooh, esim. 20 vuoden kehityksen kokoinen. Mutta ei hätää: tästä pääset alkuun. Vaivaannuttavan väittämän jälkeen saat täsmätietoa jatko-opiskeluun.
”Markkinoinnissa mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa”. - Aloita vaikka tästä: 100 ideaa, jotka ovat muuttaneet markkinoinnin. Kooste on vuodelta 2012, joten senkin jälkeen on ilmaantunut pari uutta.
Melkein kaikki on muuttunut. Analytiikka ja automaatio ovat räjäyttäneet informaation määrän kattoon ja miltei kaikki tekeminen on mitattavissa. Luovuudella on edelleen sijansa, ja datankin hyödyntämisessä tarvitaan luovuutta. Perinteistä markkinointiymmärrystä ei voi kääntää yön yli digitaaliseksi ja olettaa menestyvänsä. Yritysten pitää muuttaa tapansa olla yhteydessä markkinaansa, ymmärtää sitä ja toimia siellä. Tiedon jalostaminen ja hyödyntäminen on yhtä tärkeää kuin sen jatkuva kerääminen.
”Kyllä markkinoija edelleen voi hallita omaa brändimielikuvaansa”. - Kunpa voisikin, tekee mieli huokaista. Brändiä ei tuutata enää, jos on koskaan tuutattukaan, yksisuuntaisesti. Asiakas päättää. Brändin kontrolli on aina markkinoilla. Asiakaskohtaamisissa se mitataan, ja niiden puutteessa. Tästä aiheesta löydät monta hyvää blogia siteerattavaksi.
”Meillä it-osasto edelleen päättää mitä ohjelmistoja ja työkaluja meidän talon eri osastot, kuten markkinointi, käyttää”. - Gartnerhan sen taisi sanoa ensin: CMO:n it-budjetti voi ylittää CTO:n budjetit ihan näinä päivinä. Tässä on tarkka paikka sekä ostamisessa että käyttöönotossa. Markkinointi tarvitsee teknologiaosaamista eikä hankintoja voi ulkoistaa kokonaan edes omalle it:lle. Markkinointiteknologian palapeli pitää ymmärtää itsekin. Muuten häntä heiluttaa koiraa.
”Digimarkkinointi on erillisten ihmisten hommaa mistä meidän muiden ei niin tartte kaikkea ymmärtää”. - Ei ehkä kaikkea, mutta aika paljon pitää. Johdon pitää ymmärtää miten sen asiakkaat toimivat ja missä he elävät – myös digissä. Ja miten yritys on siellä läsnä, mitä kieltä puhuu, missä kanavissa, kenen äänellä. Johdon pitää osata johtaa uudenlaisia tiimejään ja muuttuvaa yritystään. Kuulla, oppia, päivittää näkemyksiään. Onnea muutokseen!
Kirjoittaja Liisa Kotilainen on Digital Media Finlandin konsultti
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää