
Mainonnan läpinäkyvyys - toimiston ja mainostajan välinen sopimus vai toimialan yhteinen asia?
Suomalainen markkinointiyhteisö on pieni ja tiivis. Tunnemme hyvin toisemme. Asumme Helsingin keskustassa naapureina ja olemme toistemme lasten kummeja. Näinpä olemmekin saaneet asiat täällä luistamaan ja yhteisöstämme on tullut monin tavoin edistyksellinen verrattuna markkinoinnin ‘suurvaltoihin’.
Yksi asia, joka on erottanut meidät muista, on ollut markkinointiviestinnän läpinäkyvyys. Yleensä arvoketjun tekijät ovat olleet tietoisia, mistä markkinointiviestinnän kustannukset muodostuvat - ja mikä on kenenkin osuus.
Tämän vuoden aikana läpinäkyvyys on kuitenkin herättänyt kriittistä huomiota ennen kaikkea ohjelmallisesta ostamisesta puhuttaessa. Tämä ei ole yllättävää, sillä samalla, kun uudet teknologiat mullistavat mainonnan tehokkuutta, ne mullistavat mainonnan arvoketjua ja kustannusrakennetta.
Päätimme tarttua härkää sarvista vielä näin joulun kynnyksellä ja pohtia, onko mainonnan läpinäkyvyys vain toimiston ja mainostajan välinen asia, vai pitäisikö toimialan yhdessä sopia mainonnan kulurakenteen läpinäkyvyydestä?
Ennen kuin voimme vastata tähän kysymykseen, täytyy palata aikaan ennen teknologioita ja ohjelmallista ostamista. Silloin mainonnan kustannukset jakautuivat suurinpiirtein näin:
Suurin osa kustannuksista syntyi medianäkyvyydestä ja loput mainontaan liittyvästä työstä.
Teknologiat ja ohjelmallinen ostaminen ovat muuttaneet kustannusten jakautumista suurinpiirtein seuraavasti:
Ohjelmallisen ostamisen maailmassa kustannuksista pienempi osa muodostuu medianäkyvyydestä ja mukaan on tullut kaksi uutta kuluerää: data ja teknologia.
Uusi kustannusrakenne tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin läpinäkyvyyden tasoihin:
Mainostaja ja toimisto voivat sopia mallista, jossa mainostaja ostaa toimistolta mainontaa kokonaisvaltaisena palveluna. Palvelulle sovitaan tavoite, esimerkiksi investoinnin tuottoprosentti. Kulurakennetta ei avata asiakkaalle tarkemmin. Yleensä tällaisessa mallissa teknologiat ja data ovat joko täysin tai osittain toimiston omistamia.
Mainostaja ja toimisto voivat myös sopia mallista, jossa kaikki kustannukset kerrotaan avoimesti mediatasolle asti. Silloin mainostajalle käy selväksi, kuinka paljon mainosnäytöt ovat maksaneet, mitä kustannuksia on syntynyt datasta, eri teknologioiden käytöstä ja mikä on toimiston palvelupalkkio. Tässä mallissa mainostaja omistaa teknologiat ja datan kokonaan tai osittain.
Lisäksi on mahdollista, että mainostaja ja toimisto sopivat jonkinlaisesta näiden mallien välimuodosta tai keksivät uuden tavan sopia markkinointiviestinnän kustannuksista ja toimintamallista. On hyvä ymmärtää ja hyväksyä, että yhteistyömallin valinta on toimiston ja mainostajan välinen asia.
Hyvän yhteistyön perusta on kuitenkin aina molemminpuolinen ymmärrys siitä, mitä on sovittu. Siksi kaikkien arvoketjussa toimivien, etenkin mainostajan, on yhteistyöhön ryhtyessään otettava huomioon ainakin nämä läpinäkyvyyteen liittyvät asiat:
1. Teknologian ja datan omistajuuden taso
Haluatko omistaa käytettävän teknologian:
A) Kokonaan
B) Osittain
C) Et ollenkaan
Haluatko omistaa käytettävän datan:
A) Kokonaan
B) Osittain
C) Et ollenkaan
2. Kustannusrakenteen avoimuuden taso
Haluatko, että mainosyhteistyön kustannusrakenne on:
A) Täysin rakenteeen yksilöivä
B) Osittain rakenteen yksilöivä
C) Rakennetta yksilöimätön
Teknologiat ja ohjelmallinen ostaminen ovat pysyvästi muuttaneet mainonnan kustannusrakennetta ja suhtautumista läpinäkyvyyteen. IAB:n tulee digitaalisen mainonnan äänitorvena edistää kaikkien alan toimijoiden ymmärrystä tässä asiassa. On tärkeää, että kaikki tiedostavat, miten mainonnan kulurakenne on muuttunut ja mitä kustannusrakenteeseen liittyviä vaihtoehtoja on tarjolla.
Vaikka järjestönä voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin puhumalla avoimuudesta ja laatimalla eettisiä suosituksia, viime kädessä yhteistyöstä sovitaan aina toimiston ja mainostajan kesken. Tämä tulee kaikkien alan toimijoiden hyväksyä.
Jukka Sundquist, toimitusjohtaja, Klikkicom
sekä IAB:n hallituksen jäsen ja ohjelmallisen ostamisen työryhmän vetäjä
Jere Teutari, markkinointijohtaja, MTV
ja IAB:n hallituksen jäsen
Jukan aikaisempi blogi WTF? Mitä täällä oikein tapahtuu? Ohjelmallinen markkinointi kiinnostaa!
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää