Julkaisijat mainonnan hiilijalanjäljillä
Vastuullisuus ja ympäristötietoisuus ovat nykyisin yhä tärkeämpiä arvoja – myös mainonnassa. On siis tärkeää, että julkaisijat kiinnittävät tähän riittävästi huomiota. Julkaisijan sitoutuminen vastuullisen toimintaan on tärkeää sekä mainostaja- että kuluttaja-asiakkaille, mutta myös muille markkinoinnin sidosryhmille. Sen lisäksi, että fokuksessa tulee olla hiilijalanjäljen pienentäminen, lisähyötynä voi olla saavutettuja kustannussäästöjä sekä positiivisia brändivaikutuksia. Myös etenevä sääntely ja mahdolliset tulevat rajoitukset kannustavat ennakoivaan toimintaan jo nyt.
Kaiken kaikkiaan digimainonnan ympäristövaikutusten hallinta on sekä eettinen velvollisuus että liiketoiminnallinen etu osana kestävän kehityksen edistämistä.
Olemme vastuullisen digimainonnan työryhmässä miettineet yhdessä tapoja, miten julkaisija voi lähteä liikkeelle halutessaan lähteä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Tavoitteena oli löytää keinoja, joista olisi helppo lähteä liikkeelle.
Mainospaikat mallilleen
Julkaisijan yksi helpoimmista tavoista vaikuttaa digimainonnan hiilijalanjälkeen on pitää sivustojen mainospaikat tehokkaana. Ensinnäkin mainospaikat tulee sijoitella siten, että ne ovat helposti huomattavissa sekä niiden huomioarvon tulisi olla mahdollisimman hyvä. Kun mainokset tulevat nähdyksi, vähentää se tarvetta ylimääräiselle toistolle pienentäen mainontaan tarvittavan latauksen kokonaiskuormitusta.
Mainospaikkojen tehokkuuteen vaikuttaa suuresti myös mainosten oikea-aikainen latautuminen. Lataamalla mainokset paikoilleen vasta juuri ennen kävijän saapumista sen kohdalle, saadaan vähennettyä turhia latauksia. Tämä pienentää silloin myös koko mainoskampanjan kokonaispäästöjä. Yleisesti oikea aikaista latausta varmistetaan mainonnan lazy load -asetuksilla ja säädöillä. Myös sillä, kuinka monta mainosta ladataan yhdellä sivulatauksella, on merkitystä julkaisijan mainospaikkojen kokonaistehokkuuteen. Huonosti tuottavien ja tehottomien mainospaikkojen käyttämistä tulisi jatkuvasti tarkastella kriittisesti sekä mahdollisuuksien mukaan poistaa niitä käytöstä.
Videomainonnan osalta on keskeistä miten julkaisija toteuttaa videon latautumisen. Julkaisija voi valita, käynnistyvätkö videomainokset palveluissa ja sivustoilla automaattisesti ilman asiakkaalta vaadittavia toimenpiteitä, ja ladataanko koko videotiedosto heti käynnistettäessä vai pienemmissä osissa katselun jatkuessa. Kun ladattu video saavuttaa aina katsojan, sen jakelu on tehokasta ja tätä kautta julkaisija voi pienentää kampanjapäästöjä.
Sopivat mainosmateriaalien kokorajoitukset ja niiden noudattaminen on tärkeää sekä julkaisijalle että mainostajalle. Suuret ja raskaat tiedostokoot lisäävät mainoksen painoa, jolloin energiaa niiden näyttämiseen tarvitaan enemmän. Tällöin sivun kokonaislatausaika kasvaa nostaen samalla energiankulutusta sekä pienentäen mainonnan viewabilityä. Nämä aiheuttavat tehottomuutta mainospaikoilla, ja voivat heikentää mainoskampanjan tuloksia.
Jakelu jiiriin
Digimainonnan jakelukanavilla on merkittävä vaikutus mainonnan hiilijalanjälkeen, ja siksi jakelukanavia onkin syytä säännöllisesti tarkastella kriittisesti ja optimoida tarpeen mukaan. Kuten mainospaikkojen osalta, tehokkuus on tässäkin merkittävä tekijä jakelukanavien ja – kumppaneiden valintaan. Tehottomuudesta hyvä esimerkki on saman mainoskutsun moninkertainen välittäminen samoilla myyntijärjestelmillä (SSP) samoihin ostojärjestelmiin (DSP).
*Esimerkki: Mainospaikasta A lähtee mainoskutsuja yhdeksälle eri bidderille, joista 4:llä on SSP-X. Tarvitseeko jakelukanavissa olla näin paljon päällekkäisyyttä? Tällöin SSP-X lähettää DSP:iden kautta mainostajille 4 kertaa bid requestin samasta impressiosta, ja nyt mainostajat käytännössä jopa kilpailevat itseään vastaan tuossa huutokaupassa.
Mainonnan jakelun kumppaneiden valinta on tärkeää, ja julkaisijan onkin hyvä miettiä millä kriteereillä kumppanivalintoja tehdään, mm. ympäristövastuullisuuden kannalta. Valintakriteerien kommunikoimisen avulla voidaan kannustaa ja sitouttaa kumppaneita ympäristövaikutusten vähentämiseen, ja kestävien käytäntöjen edistämiseen. Kumppaneiden osalta voi tarkastella heidän käyttämiään energiamuotoja. Onko käytössä uusiutuva vai fossiilinen energia? Missä maassa serverien ja datakeskusten käyttämä energia tuotetaan? Myös kumppaneiden mahdolliset päästöjen kompensaatiomallit voivat olla valinnan apuna.
Satsaa sivustoon
Julkaisijan sivustorakenteen optimointi voi tuoda merkittäviä ympäristöetuja. Rakenteen optimointi, esimerkiksi esteettömyys huomioiden, vähentää sivulataukseen tarvittavan datan määrää nopeuttaen latausaikaa ja pienentää energiankulutusta. Esteettömät verkkosivustot ovat usein myös teknisesti tehokkaita ja optimoituja, mikä vähentää sekä palvelinten että käyttäjien laitteiden energiankulutusta. Yksinkertaisempi ja tehokkaampi sivustorakenne sitouttaa myös kävijää palaamaan sivustolle.
Green codingilla tarkoitetaan optimoitua koodia, jonka avulla vähennetään sivuston energiankulutusta, mikä jälleen johtaa päästöjen vähenemiseen. Siihen kuuluvat mm. ohjelmistokielen valinta, kuva- ja videotiedostojen koko ja formaatti, fonttikirjastot, datan käyttö, sekä pilvipalveluiden kapasiteetin optimointi. Myös ihan perinteisen koodin optimoiminen kevyeksi ja lyhyeksi, sekä välimuistin hyödyntäminen, vaikuttavat päästöihin toivotulla tavalla.
Tekniseltä kannalta sivuston latautumisen aiheuttamiin päästöihin vaikuttaa sivuston palvelinten käyttämä energiamuoto.
Mittaamalla maaliin
Moni yritys on asettanut numeerisia tavoitteita päästöjen pienentämiseksi. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tarvitaan myös digimainonnan hiilijalanjäljen mittaamista.
Sivustotasolla tapahtuva päästömittaus tarjoaa kokonaiskuvan julkaisijan ympäristövaikutuksista, kun taas kampanjatason mittaaminen mahdollistaa tarkemman arvion yksittäisen kampanjan ympäristövaikutuksista. Mittaamisen avulla voidaan löytää konkreettisia tekijöitä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Näitä on myös helppo nostaa esiin sidosryhmille.
Keskeistä julkaisijoille on tunnistaa kaikessa analytiikassa mittaamisen tarpeet ja kerätä dataa vain, jos sitä hyödynnetään. Kerätyn datan suhteen myös mittaustiheydellä, raporttien päivitystiheydellä ja datan säilytysajalla on merkitystä.
Lue myös: Mainostajat ja toimistot mainonnan hiilijalanjäljillä artikkeli
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää