
Brändimainonta verkossa, mahdollista!
IAB UK:ssa Brittien saarilla digitaalinen mainonta kasvaa voimakkaasti. Markkina on vuosia Suomea edellä ja tarkastelukulmat ovat oppipolkujen kautta monipuolistuneet. Verkon osalta digitaaliseen mediaan sijoitettujen puntien osalta mitataan erikseen verkossa toteutetun brändimainonnan kokonaisuutta.
Brändimainonnan kasvu on viime vuosina ollut noin 200 % luokkaa. Globaalit brändit ovat siis löytäneet kuluttajat verkosta. Tähän peilaten haluan ääneen pohtia, vieläkö Suomessa tehdään kategorisoivaa jaottelua brändimainontaan soveltuvien medioiden suhteen?
Digimainonnan mitattavuus vs. brändimainonta
Markkinoinnin ja mainonnan tulisi olla mitattavaa. Voiko olla niin että hyvin tarkka mitattavuus digitaalisessa mediassa käsitetään vajaasti vain klikki prosenttien tai ”laadukkaan liikenteen ohjaamisen” kautta? Jos näin on, on toimiala menossa metsään nopeampaa kuin Felippe Massa saa potkut Ferrarilta koska fakta on, että aktiiviklikkaajien määrä laskee koko ajan.
Katsotaanpa mitä Wikipedia sanoo mainonnasta. ”Mainonta on maksettua, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen, eli tavoitteena on yksinkertaisesti myydä joko heti tai myöhemmin. Mainonnan avulla luodaan brändejä eli tavaramerkkien ja tuotteen muiden aineettomien ominaisuuksien muodostamia mielikuvakokonaisuuksia”.
Karkeasti siis voidaan todeta, että kun viesti kohtaa kuluttajan, markkinoijan tavoitteena on tuolla viestillä aikaan saada tuotteen myyntiä ja vaikuttaa heidän mielipiteisiin tuotteista. Voidaanko siis ajatella, että esimerkiksi display-pinnalle tuotettu markkinointiviesti, joka voidaan nykyään kohdentaa huomattavan tarkasti kohderyhmään, ei rakenna brändiä? Jos näin on, tulisi ajattelua laventaa huomattavasti koska lukujen valossa verkkomainontaan sijoitetut eurot antavat markkinoijille mahtavasti vastinetta myös brändin rakentamiseen.
Mikä on verkkomedian mitattavuuden rooli verkkomediamainonnassa? Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että mediavalinnat tulee perustella. Vaikeampi kysymys on, mihin kyseiset valinnat sitten perustetaan? Siihenkö, että markkinoija tavoittaa viestillään wikipediassa todetun ”suuren ihmisjoukon” suurella mainospinnalla vai siihenkö, että tuota mainospintaa klikkasi 0,35 % tavoitetusta yleisöstä?
Rohkeasti verkkoon brändiä rakentamaan
Parhaimmillaanhan tilanne ja onneksi tänä päivänä useammin on se, että median toimivuutta evaluoidaan useammalta tarkastelukulmalta. Kehnoimmillaan median toimivuutta tarkastellaan vain klikkiprosenttien kautta ja tilanne voi olla paradoxi, jossa median varsinaisesta tehosta jätetään olkaa kohauttamalla huomioimatta noin 99,65%. Ja loppujen lopuksi, viesti joka kuluttajan tavoittaa, vaikuttaa tavoitetun yleisön mielipiteisiin tuotteesta ja parhaimmillaan aikaan saa kysyntää joka realisoituu myöhemmin esimerkiksi kauppojen kivijalassa.
Brändin rakennus verkossa on mielestäni suurempi mahdollisuus markkinoijille kuin annamme itsellemme myöntää. Britit tekevät sitä, joten rohkaisen markkinoijia tekemään näin myös Suomessa. Verkko on kasvanut jo lapsesta murrosikäiseksi, jonka myötä erilaisia keinoja toteuttaa hienoja brändikampanjoita on enemmän kuin milloinkaan.
Lopuksi haluan antaa lukijoille pienen toimenpiteen. Istukaa alas hetkeksi ja miettikää seuraavia kysymyksiä ”Minkälainen interaktiivinen minä minussa asuu?”. Milloin viimeksi klikkasin jotain mainosta?”. Veikkaan että huomaatte yllättäviä johtopäätöksiä.
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää