Icon
Toinen ruutu - Olohuoneen kolmas pyörä IABlogi

Toinen ruutu - Olohuoneen kolmas pyörä

27.04.2012 | Petri Kokkonen

2nd Screen on tällä hetkellä TV-maailman ja nettigurujen keskuudessa SE puheenaihe. Mikäli mediatyöläisen kalenterissa sattuisi olemaan tyhjää, seminaarikeikkaa riittäisi ihan kokopäivätyöksi pelkästään tämän aiheen tiimoilta. Mutta mistä oikeastaan on kysymys?

MacGyverin ja Dallasin aikaan telkku sai loistaa olohuoneen nurkassa kunniapaikalla jakamattoman huomion keskipisteenä, torpan ainoana näyttönä. Televisioiden diktatuuri kesti puoli vuosisataa, mutta sitten, hiljalleen ja salakavalasti, kaukosäätimen viereen alkoi hivuttautua uusia tulokkaita.

Ensimmäisenä kilpakosijana katsojan syliä lämmittämään hivuttautuivat läppärit, mutta tämä oli vasta alkua. Seuraavassa aallossa sohvalle kiipesivät älypuhelimet, ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi käsipari on kurottautunut kohti sisustustyynyjen väliin kadonnutta iPadia. TV on yhä olohuoneen kingi, mutta peli on muuttunut, suhteessa on nyt mukana kolmas pyörä, toinen ruutu.

Edellä kuvattu kolmiodraama inspiroi nyt sekä TV-yhtiöitä että mainostajia. Älypuhelimet ja tabletit tarjoavat TV-taloille kiehtovan mahdollisuuden vahvistaa katsojan ja ohjelman välistä suhdetta. Uskon, että tulemme näkemään pian studioyleisön reaktioiden lisäksi yhä useammin myös kotikatsomoiden reaaliaikaisia tunnelmia ja mielipiteitä osana TV sisältöjä, muutenkin kuin tekstiviestien ja tweettien välityksellä. 2nd Screen -sovellukset, jotka ovat helppoja ja hauskoja käyttää, mahdollistavat myös katselukokemuksen pelillistämisen, ja vaikka urheilu (Case Heineken) ja game-showt ovatkin ilmeisimpiä alustoja tällä saralla, en usko, että ne ovat suinkaan ainoita.

Tulevaisuuden TV-kokemuksesta voi tulla myös aiempaa fyysisempi. Jääkaappisprintin lisäksi fyysistä kuntoa voi harjoittaa osallistumalla TV-ohjelman tapahtumiin mobiililaitteiden liikkeentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia käyttämällä. Yhtenä esimerkkinä tästä Britiläisen Monterosan “shake-a-rater".

Mainostajat voivat hypätä mukaan ohjelmia uusiin ruutuihin laajentaviin palveluihin, tai tuottaa omat, TV-mainontaa ja digikanavia integroivat sovelluksensa itse. Hyvänä esimerkkinä spottimainonan ja mobiilikanavien yhdistämisestä toimi edellinen Super Bowl. Kolmannes Super Bowl mainostajista tarjosi katsojille lisätietoja, extrasisältöjä tai välittömän ostomahdollisuuden audiotunnistusta hyödyntäen.

Kotimaisista mainostajista ensimmäisenä tätä mahdollisuutta lähti hyödyntämään Elisa, jonka sovellus yhdistää TV-mainokset ja mobiililaitteissa tapahtuvan pelaamisen. Päästäkseen mukaan Elisan “Kotikisoihin” pelaajan on napattava kiekko Elisan TV-mainoksesta.

Peli on muuttumassa, ja pelivälineet ovat jo katsojien käsissä. Nyt pitää löytää ne tavat, miten näitä välineitä hyödynnetään tehokkaimmin mainonnassa sekä sisältöjen ja katsojien välisen suhteen syventämisessä. Integroitu markkinointiviestinsä - uudelleenajattelese!

(Kiitokset inspiraatiosta erityisesti Nelonen Median Development manager Jonne Laaksolle)

23.05.2024

IAB Jäsenesittely: Teads ja Niklas Kevin

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Teads ja Niklas Kevin

lue lisää

22.05.2024

Alma Media tarjoaa ohjelmallisen mainonnan tilannekatsauksen: Näin Suomi bidaa vuonna 2024

Alman vuoden 2024 alussa toteutettu Näin Suomi bidaa -kyselytutkimus on jälleen saanut paljon huomiota valottaessaan ohjelmallisen mainonnan tilan Suomen markkinoilla. Kyselyyn vastasi yli sata ohjelmallista mainontaa ammattimaisesti toteuttavaa henkilöä, kattavasti niin mediatoimistoista kuin mainostajan trading deskeissä.

lue lisää

22.05.2024

IAB Jäsenesittely: Kuuki ja Ulla Ristkari-Ryynänen

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Kuuki ja Ulla Ristkari-Ryynänen

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää