Korona kiihdyttää siirtymää hukkamarkkinoinnista palvelevaan markkinointiin
Miten ihmiset suhtautuvat markkinointiin korona-aikana? Miten lähestyä asiakasta poikkeustilanteessa? Nämä ovat kysymyksiä, joita jokainen markkinoija on tänä keväänä pohtinut kuumeisesti. Miten reagoi yritys, jonka liiketoiminta perustuu asiakkaan kohtaamiselle? Kuinka kanavat ja sisällöt muuntuvat korona-aikana?
Itse ajattelen, että markkinoijien tulisi nyt jarrun sijasta painaa kaasua ja ottaa digitalisaation tarjoamat työkalut käyttöönsä entistä järkevämmin ja systemaattisemmin. Erityinen aika vaatii erityistä hienovaraisuutta. Markkinoinnin täytyy nyt olla äärimmäisen palvelevaa ja empaattista. Korona-aikana olemme tiimieni kanssa käyneet enemmän ja syvällisempiä keskusteluja mainostajien kanssa. Valtaosa mainostajista on terävöittänyt palvelukulmaansa puhtaan kaupallisen viestin kustannuksella.
Poikkeustilanne on nostanut tiukentuneiden resurssien vuoksi myös markkinoinnin kohdennettavuuden sekä mitattavuuden ja vaikuttavuuden todentamisen esille entistä vahvemmin. Kenelläkään ei ole varaa hukkamarkkinointiin. Markkinoijan on nähtävä, mikä tilanteessa on oleellista, ja fokusoitava siihen. Esimerkiksi turvallisen asioinnin viestiminen tai asiakkaan ohjaaminen kivijalan sijasta verkkoon, vaativat markkinoijalta paitsi pelisilmää, myös ymmärrystä omista asiakkaistaan. Tilanne, jossa mainostajan liiketoiminta on pysähtynyt ja tulovirta pitäisi pystyä varmistamaan tulevaisuudessakin, vaatii markkinoinnilta hienovaraisuutta.
Markkinoijan täytyy tunnistaa ihmisten aidot tarpeet sekä niihin liittyvät muutokset. Monien ihmisten tarpeet ovat koronan myötä saattaneet muuttua äkillisesti sekä määrällisesti että laadullisesti, kun koko perhe työskentelee yhtäkkiä saman katon alla. Kotona oleilu on lisääntynyt kaikilla. Myös kuluttajien media- ja kanavakäyttö ovat muuttuneet poikkeusaikana. Viestien sisällön ja oikea-aikaisuuden merkitys on harpannut uudelle tasolle. Olen tiimieni kanssa saanut todistaa asiakasymmärrysvetoisen markkinoinnin merkityksen kasvua poikkeustilanteen pakottamana myös toimialoilla, joilla sitä ei ole aiemmin hyödynnetty.
Uskallanpa väittää, että käsillämme on palvelevan markkinoinnin tulikoe. Osaammeko kuunnella ja palvella markkinoinnilla kuluttajia? Tunnistammeko heidän uuteen elämäntilanteeseensa liittyvät muutokset?
Empatian käsite saa uusia ulottuvuuksia
Toisista ihmisistä on pidettävä huolta paremmin kuin koskaan. Empatian käsite saa myös markkinoinnissa uusia ulottuvuuksia. Sen lisäksi, että meidän on ymmärrettävä kuluttajien toiveita ja huolia, eri markkinointitoimijoiden on myös puhallettava yhteen hiileen, tarjottava ja kehitettävä yhdessä ratkaisuja.
Uskon vakaasti, että kriisiaikana pärjäävät ne yritykset, jotka etsivät ja ovat löytäneet uusia digitaalisia ekosysteemejä ja yhdessä tekemisen muotoja. Sama trendi on näkynyt maailmalla jo ennen koronaa: kukaan ei pärjää yksin. Yhteisöllisyys on päivän sana myös digitalisaatiossa.
Tämä kevät opettaa markkinoijille paljon. Digitalisaatio ottaa jättiharppauksia. Digitaalisten työkalujen järkevä ja ammattitaitoinen hyödyntäminen auttaa meitä myös ymmärtämään, millaista on juuri tähän tilanteeseen sopiva markkinointi ja millaisilla toimilla on vaikuttavuutta. Monilla ihmisillä on aito hätä. Muu kuin palveleva viestintä saattaa loukata ja häiritä ihmisiä.
Pidetään siis toisistamme huolta näinä vaikeina aikoina, mutta ei lakata kehittämästä uusia markkinointipalveluita ja digitaalisia työkaluja, jotka muuttavat markkinointia yhä palvelevammaksi ja herkemmäksi. Ei lakata myöskään luomasta digitaalisia markkinointiekosysteemejä. Autetaan mainostajaa yhdessä entistä palvelevamman markkinoinnin tekemisessä ja markkinointihävikin pienentämisessä.

Kirjoittaja Hannaleena Koskinen työskentelee medialiiketoiminnan vetäjänä SOK Mediassa tittelillä Head of Commercial Marketing Services.
19.11.2026
Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?
Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.
lue lisää18.11.2026
Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?
Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.
lue lisää17.11.2026
Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin
EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.
lue lisää13.11.2026
PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?
IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.
lue lisää