Mihin käyttää kolmannen osapuolen dataa
Omasta datasta puhutaan paljon ja syystäkin, koska sitä hyödyntäen omaa markkinointia voidaan monin tavoin tehostaa jo pienillä teoilla. Kolmannen osapuolen datan käytössä sen sijaan päädytään usein keskustelemaan lähinnä mainonnan kohdentamisesta. Oli kyse sitten sosiaalisessa mediassa kyseisen palvelun omasta kohdennusdatasta tai ohjelmallisessa ostamisessa eri datan tarjoajien kohdennusdatasta.
Kolmannen osapuolen datalla voi kuitenkin olla paikkansa myös siinä, mitä tapahtuu klikkauksen tai muun sivustolle saapumisen jälkeen. Laajemmalla ulkopuolisilla datalla voidaan tehokkaammin analysoida omien palveluiden yleisöjen eri tietoja tai kiinnostuksen kohteita. Samalla voidaan parantaa omaa asiakasymmärrystä, joka muodostuu useista eri tietolähteistä verkkodata yhtenä niistä.
Sen lisäksi ulkopuolista dataa voidaan hyödyntää auditoimaan mainonnan tai muuta kautta tulevaa yleisöä. Onko se tavoiteltua kohderyhmää? Kolmannen osapuolen dataa voidaan hyödyntää analysoimaan lopputulosta eli mainoksesta kiinnostuneita sivustolle asti tulleita yleisöjä. Näin myös tilanteissa, joissa itse mainoksen kohdennuksessa ei käytettäisi dataa vaan se kohdennettaisiin aiheen tai sivuston mukaan kontekstuaalisesti.
Tarpeeksi suurissa sivustotapahtumien määrissä voidaan tehdä myös kiinnostavampia analyyseja. Osto- tai muita sivuston tavoitteiden saavutuksia eli konversiotapahtumia voidaan verrata muuhun sivuston yleisöön tai eri mainoskampanjoista saatuihin yleisöihin, kun konversiotapahtumia on riittäviä määriä.
Yleisöjen analysoimisen lisäksi dataa voidaan hyödyntää konkreettisemmin sivuston tai palvelun personoinnissa. Tässä omalla datalla on suuri rooli mutta sen jättämiä aukkoja tai rajallisuutta voidaan täydentää kolmannen osapuolen datalla.
Käytännössä tämä voi esimerkiksi tarkoittaa ostopolun lyhentämistä tuomalla kohderyhmän yleisöjä kiinnostavia sisältöjä esille. Yhtä lailla se voi tarkoittaa tuotekuvausten muokkausta tai jonkinlaista muuta mallia missä yhdistetään omaa dataa ja ulkopuolista dataa. Parhaimpiin tuloksiin voidaankin päästä ensin mallintamalla omat tutkitut kohderyhmät ulkopuoliseen laajempaan dataan ja sitten käyttämällä sitä eri toimenpiteisiin. Olivat toimenpiteet sitten mainostamista, analyysia, mainonnan jälkeistä ostopolun muokkausta tai lopullisen ostopäätöksen teon helpottamista.
Näitä toimenpiteitä tehdessä on myös hyvä ymmärtää millaista kolmannen osapuolen käyttämä data on. Miten se on kerätty? Kuinka tuoretta tai tarkkaa se on? Miten sen kohderyhmät on muodostettu? Millainen sen ansaintalogiikka on? Näistä aiheista ovat laajemmin täällä hiljattain ja ansiokkaasti kirjoittaneet muun muassa Veli-Matti Nurmela ja Marko Saarinen.

Kirjoittaja Tuukka Aaltonen on Relevant Digitalin projektipäällikkö ja jokapaikan digimainonnan työmyyrä.
11.09.2026
Q2/2026: Digimainonta kasvoi 8,4 prosenttia – sosiaalisen median videomainonta vahvassa kasvussa
Digimainontaan investoitiin Suomessa vuoden 2026 toisella kvartaalilla 219,1 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalisen median mainonta, hakumainonta ja video.
lue lisää08.09.2026
Euroopan digimainonnan markkina kasvoi 131 miljardiin euroon – Suomi jäi kasvusta jälkeen
IAB Europen uusi AdEx Benchmark 2025 -raportti osoittaa, että digimainonta jatkoi vahvaa kasvuaan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Euroopan markkina kasvoi 10,5 prosenttia ja saavutti 131,1 miljardin euron arvon. Suomessa kasvu jäi vain 1,9 prosenttiin.
lue lisää27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää