Icon
Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta Uutiset & blogi

Viisi merkittävää trendiä Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksesta

24.04.2014 |

Fonecta Enterprise Solutions julkaisi hiljattain Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen raportin. Tutkimuksella pyrittiin luotaamaan suomalaisen markkinoinnin myyttejä, nykytilaa sekä lähitulevaisuutta. Poimin tutkimustulosten joukosta viisi mielenkiintoista, markkinoinnin lähitulevaisuuden kehitykseen merkittävästi vaikuttavaa trendiä.

1. Asiakasymmärrys ja -kokemus ovat päällimmäisenä markkinointipäättäjien mielessä

Asiakkaan ymmärtäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen ovat tällä hetkellä markkinointipäättäjien suurimpia prioriteetteja. Tähän liittyy olennaisesti myös asiakastiedon kerääminen ja analysointi. Ilman asiakastietoa ja siitä saatavaa ymmärrystä kohdennetun, personoidun, palvelevan ja kokemuksellisen markkinoinnin toteuttaminen on hankalaa, ellei mahdotonta.

Kuva 1. Mitkä seuraavista ovat lähitulevaisuudessa prioriteettejanne markkinoinnissa?

2. Lisäarvon tuottaminen asiakkaalle haastaa

Sama teema jatkuu, kun kysytään digitaalisen markkinoinnin suurimpia haasteita: todellisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on ylivoimaisesti suurin huolenaihe päättäjien keskuudessa.

Kuva 2. Mitkä seuraavista seikoista näet tällä hetkellä suurimpina haasteina digitaalisen markkinoinnin suhteen?

Seuraavaksi suurimmat haasteet liittyvät digitaalisen markkinoinnin kustannuksiin ja markkinointi-investoinneille saatavaan tuottoon sekä sen mittaamiseen.

3. Asiakastietoa kerätään, mutta miten on hyödyntämisen laita?

Asiakastiedon hyödyntämisessä on tulosten mukaan runsaasti kehittämisen varaa: suurin osa kerää asiakastietoa ja myös kokee sen tärkeäksi, mutta vain surkeat 13 % päättäjistä kokee, että kerättyä asiakastietoa hyödynnetään omassa yrityksessä hyvin.

Kuva 3. Missä roolissa kertyneen asiakastiedon hyödyntäminen on yrityksessänne?

”Kehittämisen varaa” kattaa toki melko laajan skaalan: toisilla tilanne on pääosin hyvä, mutta aina voi tietenkin parantaa. Toisilla tilanne taas saattaa olla katastrofaalinen: sekä tiedon kerääminen, ylläpito, analysointi että hyödyntäminen ovat lapsenkengissä.

Mihin tietoa sitten hyödynnetään – tai yritetään hyödyntää? Asiakaskokemuksen/-palvelun kehittäminen nousee jälleen pintaan:

Kuva 4. Mihin seuraavista asioista hyödynnätte ymmärrystä omista asiakkaistanne?

Tämä on toki luonnollista, sillä tarkemmin ajateltuna lähes kaikki asiakastiedon hyödyntäminen tähtää vähintään välillisesti asiakaskokemuksen kehittämiseen. Tarjooman kehittäminen ja lojaliteetin rakentaminen löytyvät seuraavilta sijoilta.

4. Aika ja raha asiakasanalytiikan haasteina

Asiakasanalytiikka vaatii joko paljon aikaa, paljon rahaa tai paljon molempia. Tämä yhtälö on markkinointipäättäjien mielestä kaikkein suurin asiakasanalytiikan hyödyntämiseen liittyvä seikka.

Kuva 5. Mitkä seuraavista näet yrityksenne suurimpina haasteina asiakasanalytiikan hyödyntämisessä?

Seuraavaksi suurimmaksi haasteeksi päättäjät nostavat analytiikan johtopäätösten hyödyntämisen käytännön tekemisessä. Kun esimerkiksi asiakassegmentointi on valmis, mitä ihmettä sillä nyt pitäisi tehdä? Moni hyvä analytiikkahanke jää pöytälaatikkoon pölyttymään, koska hyödyntämisnäkökulman miettiminen on jäänyt puolitiehen. Helsingin Sanomissakin esitelty Kotimaa Oy:n kirkkosegmentointi on erinomainen esimerkki siitä, miten asiakasanalytiikka on oikeasti viety konkreettisesti käytännön päivittäiseen työhön.

Myös erilliset asiakastietokannat, järjestelmät sekä näiden aiheuttama asiakkaan yhden kokonaiskuvan puute haastaa markkinoijia. Yksi ainoa, kaiken kattava näkymä asiakkaaseen on varsinkin suurten massojen tapauksessa ainoa mahdollinen tapa saada asiakasanalytiikasta konkreettista hyötyä.

5. Alle puolet mittaa digitaalista markkinointiaan - lisää tietoa kaivataan

Digitaalisen markkinoinnin mittaamiseen liittyy yksi tutkimuksen pysäyttävimmistä löydöistä. Vain 47 % yrityksistä ylipäätään mittaa digitaalisen markkinointinsa tehoa.

Kuva 6. Mittaatteko tekemiänne digitaalisia markkinointikampanjoita?

Isolle osalle vanha lause markkinoinnin mittaamisesta ja siitä kuuluisasta hukkaan heitetystä budjetin puolikkaasta pitää edelleen kutinsa. Verkkomarkkinoinnin tehon mittaamisen pitäisi nykyaikaisen teknologian ja osaamistason kasvun ansiosta olla helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin koskaan. Myös markkinoinnin tulosvastuuvaatimukset yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla, joten mittaamisen tulisi olla jo alan normi. Lohduttavaa on, että yli puolet ei-mittaavista sentään suunnittelee aloittavansa mittaamisen lähitulevaisuudessa.

Mittaamisesta sekä siihen liittyvistä työkaluista ja palveluista kaivataan lisää tietoa. Tämän tunnustaa yli neljä kymmenestä. Moni yritys siis vielä hakee itselleen parhaiten soveltuvia mittaamisratkaisuja.

Kuva 7. Väittämä: ”Kaipaisin lisää tietoa siitä, mitä digitaalisen markkinoinnin mittaamisen palveluita on tarjolla ja mitkä niiden hyödyt ovat.”

Lisätietoa tutkimuksesta

Markkinoinnin päättäjät -tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2013 Kopla Helsingin toimesta kahdessa vaiheessa: 12 markkinointipäättäjän ohjattu ryhmäkeskustelu verkossa sekä lomakekysely, johon vastasi 147 markkinointivaikuttajaa. Markkinoinnin päättäjät -tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin lataamalla sen pdf-version veloituksetta Fonecta Enterprise Solutionsin sivuilta.



   Tuukka Rantamäki on Fonecta Enterprise Solutionsin markkinointipäällikkö,
   jonka mielestä markkinointi kuuluu tittelistä riippumatta kaikkien työnkuvaan.
   Työssään Tuukka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa Enterprisen markkinointia
   laidasta laitaan: verkkosisältöjä, markkinoinnin automaatiota, sosiaalista mediaa,
   tapahtumia ja PR:ää.

   LinkedIn
   Twitter

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää