Q&A & tallenne: Master Your GDPR - Internet ilman kohdennettua mainontaa

IAB Finlandin vuoden 2022 ensimmäisessä tapahtumassa, joukko Suomen kovimpia tietosuoja-asiantuntijoita kouli kuulijoista teräksisen kovia osaajia GDPR:n, evästehyväksynnän, ePrivacyn, DMA:n ja DSA:n mielenkiintoiseen maailmaan. Mikä hienointa, tapahtumassa julkaistiin myös Media-alan tutkimussäätiön rahoittama IAB Finlandin tutkimus Internet ilman kohdennettua mainontaa.

Lataa tutkimusraportti TÄSTÄ

Internet ilman kohdennettua mainontaa -tutkimus nostaa kuluttajan äänen kuuluviin keskellä kiristyvää tietosuojalainsäädäntöä. Miten tyytyväisiä suomalaiset ovat nykyiseen malliin, jossa verkkosisältöjen käyttö rahoitetaan suurelta osin mainonnalla vai preferoivatko suomalaiset verkkopalveluista maksamista? Entä minkä tyyppisistä sisällöistä maksuhalukkuus korkein? Tutkimus selvittää myös suomalaisten käyttäytymismalleja evästehyväksyntäbannereita kohtaan, huolia verkkoyksityisyyteen liittyen ja kertoo uunituoretta dataa mm. adblockereiden käytöstä sekä verkkomainontaan suhtautumisesta. 

Webinaarin puheenvuoroissa käsitellään mm. evästeitä ja kohdennettua mainontaa koskevia lainsäädäntöhankkeita ja evästelupien halllintaa ja identiteettiä.

Webinaarikattauksessa 16.2 lavalle nousivat Eversheds, Iconics, Gravito, OneTrust ja Kantar. 

Yhteistyössä

Webinaarissa kuultiin seuraavat puheenvuorot:

9:00 - 9:15 Tervetuloa (Anna Paimela/Iconics ja Pasi Raassina/IAB Finland)

9:15 - 9:30 Tilannekatsaus evästeitä ja kohdennettua mainontaa koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin ja uusimpiin ratkaisuihin (Mari Rusi/Eversheds)

9:35 - 10:00 Internet ilman kohdennettua mainontaa -tutkimus (Pami Bergman/Kantar ja Pasi Raassina/IAB Finland)

10:00 - 10:30 Paneelikeskustelu Internet ilman kohdennettua mainontaa -tutkimuksen löydöksistä (Keskustelua moderoi Anna Paimela/Iconics ja menossa mukana myös Petri Mertanen/Mertanen Analytics, Rilla Nummisalo/Berner, Pami Bergman/Kantar, Pasi Raassina/IAB Finland)

10:30 - 10:45 Pakollisesta pahasta kilpailueduksi. Evästelupienhalllinta ja identiteettitatuoinnin ottaminen. (Jouni Mannerhovi/Gravito)

10:45 - 11:05 Cookie Consent: How to Build Ultimate Cookie Banner that Builds Trust (Bally Lotay/OneTrust)

---

Master Your GDPR - Internet ilman kohdennettua mainontaa - Q&A

IAB:n toimisto koosti webinaarissa esitetyistä kysymyksistä Q&A:t.

 

Vastaaja: Mari Rusi

Lataa prese

Vaikuttaako tuo portinvartijoiden henkilötietojen yhdistämiskielto esim. Facebookin mukautettujen kohderyhmien käyttöön mainostajayrityksen asiakaslistojen perusteella?

Vielä tämä on epävarmaa, mutta en näkisi, että sääntelyn on tarkoitus estää mainostajaa hyödyntämästä kohderyhmän luonnissa asiakaslistojaan. Keskeistä on se, että portinvartija ei saa yhdistää mainostajayritysten asiakaslistoja omiin tietoihinsa niin, että portinvartijasta tulisi tietojen rekisterinpitäjä.

Onko IP pohjainen kohdennus ok? Eli miten henkilökohtainen on IP data ja sen perusteella yrityksen tunnistaminen?

IP-osoite on normaalisti henkilötieto. Jos verkkoalusta tarvitsee suostumuksen henkilötietojen käsittelyyn mainontaan, vaatii mainonnan kohdentaminen IP-osoitteen perusteella siis suostumuksen. En valitettavasti tunne IP-kohdennusta niin tarkkaan, että osaisin sanoa, voiko saatavilla olla yritys-IP, joka ei olisi luokiteltavaksi henkilötiedoksi ja siten mainonnan kohdentaminen siihen ei merkitsisi henkilötiedon käsittelyä.

Olisin kaivannut B2C-B2B erottelua - onko säännöt samat? Onko esimerkiksi ok kohdentaa mainontaa IP osoitteen (yrityksen) mukaan?

Evästeitä koskevassa sääntelyssä ePrivacyssa eikä kohdennettua mainontaa koskevassa digipalvelusäädöksessä ole eroteltu B2C- ja B2B-mainontaa.

Tänään monet yritykset lataavat s-postilistoja Googlen, Facebookin ja kotimaisten medioiden ostotyökaluihin mainonnan kohdentamista varten. Miten Mari & Anna uskotte, että käy tällaiselle kohdentamistavalla? Onko realistista, että jaetaan s-postilistoja Googlen ja Facebookin kaltaisten yritysten kanssa kohdennusta varten? Entäs paikallisten medioiden kanssa? Onko näissä eroja?

Tässä vaiheessa on vielä liian varhaista arvioida, miten käy kohdentamiselle s-postilistojen perusteella. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että jatkossakaan olisi kiellettyä hyödyntää kohdentamisessa yrityksen s-postilistojen perusteella, mutta tällaisia listoja portinvartijayritys ei voi yhdistää omiin rekistereihinsä ja hyödyntää niitä omiin/kolmansien tarkoituksiin. Tietojen yhdistämiskielto ei koske paikallisia medioita, mutta toki GDPR vaikuttaa yhdistämismahdollisuuteen.

Vastaaja: Pami Bergman

Tutkittiinko sitä, ymmärtävätkö kuluttajat mitä datalla maksaminen tarkoittaa? Esim. kuinka hyvin ymmärretään, minne kaikkialle data mahdollisesti leviää?

Kyseinen kysymys oli viimeisenä lomakkeella eli kuluttaja oli käynyt läpi väittämät ja aiemmat kysymykset, joissa selitettiin mistä kyseisessä asiassa on kyse. Itse kysymys oli näin “Jos sinun pitäisi valita, kummalla seuraavista tavoista haluamasi digitaalinen sisältö rahoitetaan, niin kumman valitsisit?”

Selitettiinkö tässä vastaajille millään tavalla mitä datalla maksaminen tarkoittaa?

Kyseinen kysymys oli viimeisenä lomakkeella eli kuluttaja oli käynyt läpi väittämät ja aiemmat kysymykset, joissa selitettiin mistä kyseisessä asiassa on kyse. Itse kysymys oli näin “Jos sinun pitäisi valita, kummalla seuraavista tavoista haluamasi digitaalinen sisältö rahoitetaan, niin kumman valitsisit?”

Ovatko ihmiset valmiita maksamaan hakukoneista (Google)? 

Emme tässä tutkimuksessa kysyneet hakukoneista.

Mihin kategoriaan tässä tutkimuksessa asettuisivat erilaiset pikaviestimet niinkuin Whatsapp, messenger jne?

Vaikea kysymys. Kuluttajilla on varmasti omat näkemykset miten kategorisoivat palvelut. Vanhemmalla väestöllä se voi olla vaikka keskustelupalsta kun taas nuorilla se voi olla vaikka sosiaalinen media tai muu.

Koskien tutkimusta, jossa nähtiin että 49% alle 35-vuotiaista käyttävät adblockeria – onko mahdollista ajaa tuloksia ristiin ja tutkia saman kohderyhmän maksuhalukkuutta? Maksaisiko tämä ryhmä yksityisyydestä vai haluaako yksinkertaisesti vaan käyttää medioita ilmaiseksi?

Ikäryhmissä tätä ei ole tutkittu eikä dataa ole ajettu ristiin näin, mutta koko väestössä on nähtävissä, että ne jotka käyttävät adblockingia ovat myös hieman halukkaampia maksamaan sisällöistä.

Vastaaja: Petri Mertanen

B2B mainoskohdennus: Miten henkilökohtainen on IP data ja sen perusteella yrityksen tunnistaminen? Onko IP pohjainen kohdennus ok, eli esim. displaymainotaa yritystiedon mukaan?

GDPR:n mukaan IP-osoitteet taidetaan luokitella ‘henkilökohtaiseksi’ dataksi (ihan aikuisten oikeasti se on vain näin hyvin marginaalisissa tapauksissa). IP-osoitteiden perusteella yritysten tunnistamista ja kohdentamista kuitenkin tehdään. Mulla ei ole tiedossa ainakaan yhtään ennakkotapausta tästä asiasta.

Oletteko törmänneet jossain selkokielellä kirjoitettuun evästeilmoitukseen, tai tiedättekö miten selkokielistää aiheeseen liittyvää sanoitusta?

Webinaarissa annoin esimerkin Varusteleka.fi. Voidaan olla mukana selkokielistämisessä - pientä maksua vastaan. :)

Onko teillä tiedossanne toteutettuja evästebannereiden A/B-testauksia ja onko testaamiseen hyviä suosituksia?

On toteutettu asiakkaiden kanssa ja esim. OneTrust / CookiePro tarjoaa ihan A/B-testaustyökalun tähän tarkoitukseen.

Kerrotteko esimerkkejä onnistuneista evästekyselyistä?

Ollaan huomattu datan kautta, että hyväksymisaste tippuu merkittävästi, jos napit ‘hyväksy’ ja ‘kiellä kaikki / hyväksy vain välttämättömät’ ovat rinnakkain.
https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/verkkokauppojen-kehittamista-datan-avulla-rajoitetaan-liikaa

Euroopassa ei varmaan sanktioiden pelossa ole paljoa vaihtoehtoja tarjolla. Savonkielistä banneria en enää löytänyt :( Tässä kuitenkin inspiraatioksi Awwardsin artikkelilinkki, jossa on käytetty brändättyjä taustoja ja animaatiota, mikään näistä ei kuitenkaan taida täyttää EU GDPR-vaatimuksia.
https://www.awwwards.com/30-creative-examples-of-cookie-consent-experiences.html

STM:n sivustolla on peruskyselybanneri. Sen takana oleva selostus on kaunista suomea ja yksityiskohtaisen selkeä. Jokainen eväste nimetään ja perustellaan, mikä herättää luottamusta.

https://stm.fi/evasteet

 

Vastaaja: Patrik Glantz

Lataa prese

Olisiko antaa vielä käytännön esimerkkejä evästelupahallinnan toteutuksista?

Kotimaisten julkaisijoiden puolelta esimerkkejä TCF CMP toteutuksista on useita; esimerkiksi www.golfpiste.com sekä Alman kaikki domainit (esim. www.iltalehti.fi) Tavallisia CMP toteutuksia löytyy esimerkiksi www.Nokia.com ja vaikkapa www.hmdglobal.com
Itse banneri on muokattavissa juuri sellaiseksi kuin itse haluaa ja tärkein ominaisuus on että luvat voidaan tallentaa pysyvästi profiiliin joka toimii cross-domain ja cross-device periaatteella.

Onko teillä tiedossanne toteutettuja evästebannereiden A/B-testauksia ja onko testaamiseen hyviä suosituksia?

Olemme kokeilleet asiakkaiden kanssa erilaisia versioita bannereista ja kokemusta onkin kertynyt jo myös uusista bannereista joissa traficomin ohjeistusta noudatetaan kirjaimellisesti (esim. “hyväksy kaikki” ja “hylkää kaikki” rinnakkain samalla värillä jne.) Autamme kaikkia asiakkaita mieleisin toteutuksen implementoinnissa ja suosittelen olemaan rohkeasti yhteydessä! info@gravito.net