Paljonko videomarkkinointi maksaa?
Saako 3 000 eurolla mitään? Onko 50 000 euroa liikaa? Miten saan budjetin riittämään mahdollisimman moneen videoon?
Onko videomarkkinointi kallista?
On jos sisällön tuotantokuluja verrataan blogitekstiin, valokuviin tai tekstinä tuotettavaan some-markkinointiin. Video on voimakkain rajattomasti skaalautuva markkinoinnin väline ja sillä saadaan tutkitusti paljon aikaan. Tästä syystä ROI on ainoa vertailukelpoinen kustannusten suuruutta mittaava luku. Pelkkien tuotantokulujen vertaaminen ei anna oikeaa kuvaa päätöksentekoa varten.
Suunnittelu
Videomarkkinoinnin suunnittelu ei eroa juurikaan muusta sisällön suunnittelusta. Määritellään tavoitteet, kanavat, sisällöt, kohderyhmät, budjetit, aikataulut ja niin edelleen. Ero syntyy sisällön ja tuotantojen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Videoiden tekeminen vaatii enemmän suunnittelutyötä kuin muut tavat viestiä. Tässä kohtaa ei kannata oikaista, koska huono ja kallis lopputuotos ei hyödytä ketään. Päin vastoin virheiden paikkaaminen jälkikäteen on kallista.
Tuotanto
Menneinä vuosikymmeninä yhden mainosspotin tuotanto saattoi maksaa satoja tuhansia euroja. Tuotettiin muutama spotti vuodessa ja kustannus per video oli huima. Tuloksellinen videomarkkinointi sen sijaan vaatii paljon julkaistavia klippejä. Tämä tarkoittaa sitä, että videoita täytyy tuottaa tehokkaasti ja paljon. Nyrkkisääntö on, että yhdeltä kuvauskerralta täytyy saada paljon materiaalia, josta voi pilkkoa klippejä julkaistavaksi pidemmän aikavälin kuluessa. Silloin kustannus per video pysyy järkevällä tasolla.
Videotuotannon hintaan vaikuttavia muuttujia:
1.Luova idea
2.Sisällön suunnittelu
3.Tuotantotapa
4.Kalusto
5.Kuvauslokaatiot ja logistiikka
6.Kieliversioinnit
7.Esiintyjät
8.Musiikki
9.Spiikki
10.Projektin koordinoinnin ja suunnittelun laajuus
11.Tuotantoryhmän taito ja kokemus
12.Videoiden määrä
Jakelu
Videoiden jakelu on pieni kustannuserä. Jakelualustat ovat pääosin ilmaisia (Youtube, Vimeo, Facebook) tai vähintäänkin edullisia (Wistia). Kaikki alustat antavat hyvää statistiikkaa tulosten mittaamiseen sekä videomarkkinoinnin kehittämiseen. Sen sijaan videoiden promoamiseen kannattaa budjetoida. Kaikki "ilmaiset" jakelukanavat ovat rakennettu siten, että jos et maksa, sisältö ei näy juuri kenellekään. Eli ilmaisia lounaita ei enää ole. Promoamalla hyvää sisältöä varmistat, että investointi suunnitteluun ja tuotantoon ei ole ollut turha.
Säästänkö jos teen itse?
Viimeisen vuoden aikana yritysten itse tuottaman videomateriaalin määrä on kasvanut. Monissa yrityksissä on pieni tuotantotiimi, joka tekee kevyttä tuotantoa. Se on varmasti järkevää, jos videoiden tuotantotarve on jatkuva. Itse tekemällä voi säästää, mutta vain silloin kun omat resurssit ovat laadultaan ja määrältään sopivat yrityksen tuottamaan materiaaliin nähden. Videoita pystyy tekemään lähes kuka tahansa, mutta laatu voi olla heikkoa tai tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jolloin saavutettu säästö on näennäistä. Yritysten, jotka suhtautuvat vakavasti videomarkkinointiin, kannattaa ehdottomasti ainakin selvittää tarve oman organisaation vahvistamiseen videotuotanto-osaamisella. Tuotantoyhtiöiden on myös syytä miettiä uudenlaisia palveluita perinteisen projektituotannon rinnalle.
Euroja
Yhden yksittäisen videotuotannon kustannukset vaihtelevat muutamasta tonnista ylöspäin. Asiakasreferenssivideon voi saada 4000 eurolla, brändifilkan 10 000 eurolla, tapahtumataltioinnin ilman spiikkiä 1500 eurolla. Oikeaa hintaa ei ole, koska kaikki riippuu kaikesta. Yksittäisen videon hinnan sijaan kannattaa miettiä paljonko videosisältöä tarvitsette vuodessa, mitä tavoitteita videomarkkinoinnille olette asettaneet ja paljonko olette valmiita siihen investoimaan. Annoin äskettäin asiakkaalle 140 000 euron suuruisen kustannusarvion, joka piti sisällään noin 100 videoklipin tuotannon vuoden aikana. Paketista riittää 2 uutta videoklippiä viikossa julkaistavaksi someen. Tällaista pakettia voidaan vuoden aikana muokata saatujen tulosten pohjalta. Tuotetaan sisältöä, joka faktisesti tuo mitattavia tuloksia.
Kokeile kevyesti ja skaalaa heti kun kauppa käy
Videomarkkinoinnin aloittamista ei kannata lykätä kustannusten pelossa. Ensimmäiset askeleet voi ottaa harkiten ja tuloksia tarkasti seuraten. Toimivan konseptin skaalaaminen ei ole sen jälkeen ongelmallista.
Jos harkitset vakavasti laajamittaista videomarkkinointia vuonna 2015 suosittelen, että luet myös "Miten tuotetaan PALJON videoita someen".
Jussi Koivusaari
tuottaja, yrittäjä
@KoivusaariJussi
fi.linkedin.com/in/jussikoivusaari/
IABlogin Facebook kommentit
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on arvioinut natiivimainonnan määrän Suomessa. Suurimpien kotimaisten mediatalojen sekä natiiviverkostojen myymän natiivimainonnan kumulatiivinen määrä vuonna 2023 oli noin 15,8 miljoonaa euroa.
lue lisää01.11.2024
IAB arvioi natiivimainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on arvioinut natiivimainonnan määrän Suomessa. Suurimpien kotimaisten mediatalojen sekä natiiviverkostojen myymän natiivimainonnan kumulatiivinen määrä vuonna 2023 oli noin 15,8 miljoonaa euroa.
lue lisää28.10.2024
MIXX kumppanuudet myynnissä!
Haemme 2-3 Platina -kumppania MIXX Awardsille, IAB:n toista kertaa järjestämälle värikkäälle palkintogaalalle, jossa digimarkkinoinnin innovaatiot ja edelläkävijät kerätään yhteen.
lue lisää11.10.2024
Luovuudella tehokkuutta ulkomainontaan – miksi?
Viime viikon tiistaina järjestimme yhdessä IAB:n kanssa webinaarin, jossa käsiteltiin luovuuden merkitystä ulkomainonnassa. Puhujina olivat Annu Terho (SEK), Ilkka Poutanen (UI) sekä allekirjoittanut.
lue lisää03.10.2024
Markkinapulssi ennakoi digimainonnan määrän kasvavan loppuvuoden aikana
IAB Finlandin uusi kvartaaleittain tehtävä digimarkkinapulssi kertoo Suomen digimarkkinan suhtautuvan lähitulevaisuuteen posititivisesti. Asteikolla 0 - 100 raportoitava yleisindeksi päätyi lukemaan 63, joka tarkoittaa selvästi positiivista tulosta. Suomen digimarkkinan kasvun odotetaan nopeutuvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Tutkimus tehtiin elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa ja se keräsi 174 vastaajaa tasaisesti niin julkaisijoiden, toimistojen ja mainostajien parissa. Pulssikyselyn seuraava tiedonkeruu alkaa marraskuussa.
lue lisää