Icon
Paljonko videomarkkinointi maksaa? Uutiset & blogi

Paljonko videomarkkinointi maksaa?

26.11.2014 | Jussi Koivusaari

Saako 3 000 eurolla mitään? Onko 50 000 euroa liikaa? Miten saan budjetin riittämään mahdollisimman moneen videoon?


Onko videomarkkinointi kallista?

On jos sisällön tuotantokuluja verrataan blogitekstiin, valokuviin tai tekstinä tuotettavaan some-markkinointiin. Video on voimakkain rajattomasti skaalautuva markkinoinnin väline ja sillä saadaan tutkitusti paljon aikaan. Tästä syystä ROI on ainoa vertailukelpoinen kustannusten suuruutta mittaava luku. Pelkkien tuotantokulujen vertaaminen ei anna oikeaa kuvaa päätöksentekoa varten.


Suunnittelu

Videomarkkinoinnin suunnittelu ei eroa juurikaan muusta sisällön suunnittelusta. Määritellään tavoitteet, kanavat, sisällöt, kohderyhmät, budjetit, aikataulut ja niin edelleen. Ero syntyy sisällön ja tuotantojen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Videoiden tekeminen vaatii enemmän suunnittelutyötä kuin muut tavat viestiä. Tässä kohtaa ei kannata oikaista, koska huono ja kallis lopputuotos ei hyödytä ketään. Päin vastoin virheiden paikkaaminen jälkikäteen on kallista.


Tuotanto

Menneinä vuosikymmeninä yhden mainosspotin tuotanto saattoi maksaa satoja tuhansia euroja. Tuotettiin muutama spotti vuodessa ja kustannus per video oli huima. Tuloksellinen videomarkkinointi sen sijaan vaatii paljon julkaistavia klippejä. Tämä tarkoittaa sitä, että videoita täytyy tuottaa tehokkaasti ja paljon. Nyrkkisääntö on, että yhdeltä kuvauskerralta täytyy saada paljon materiaalia, josta voi pilkkoa klippejä julkaistavaksi pidemmän aikavälin kuluessa. Silloin kustannus per video pysyy järkevällä tasolla.


Videotuotannon hintaan vaikuttavia muuttujia:

1.Luova idea
2.Sisällön suunnittelu
3.Tuotantotapa
4.Kalusto
5.Kuvauslokaatiot ja logistiikka
6.Kieliversioinnit
7.Esiintyjät
8.Musiikki
9.Spiikki
10.Projektin koordinoinnin ja suunnittelun laajuus
11.Tuotantoryhmän taito ja kokemus
12.Videoiden määrä


Jakelu

Videoiden jakelu on pieni kustannuserä. Jakelualustat ovat pääosin ilmaisia (Youtube, Vimeo, Facebook) tai vähintäänkin edullisia (Wistia). Kaikki alustat antavat hyvää statistiikkaa tulosten mittaamiseen sekä videomarkkinoinnin kehittämiseen. Sen sijaan videoiden promoamiseen kannattaa budjetoida. Kaikki "ilmaiset" jakelukanavat ovat rakennettu siten, että jos et maksa, sisältö ei näy juuri kenellekään. Eli ilmaisia lounaita ei enää ole. Promoamalla hyvää sisältöä varmistat, että investointi suunnitteluun ja tuotantoon ei ole ollut turha.


Säästänkö jos teen itse?

Viimeisen vuoden aikana yritysten itse tuottaman videomateriaalin määrä on kasvanut. Monissa yrityksissä on pieni tuotantotiimi, joka tekee kevyttä tuotantoa. Se on varmasti järkevää, jos videoiden tuotantotarve on jatkuva. Itse tekemällä voi säästää, mutta vain silloin kun omat resurssit ovat laadultaan ja määrältään sopivat yrityksen tuottamaan materiaaliin nähden. Videoita pystyy tekemään lähes kuka tahansa, mutta laatu voi olla heikkoa tai tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jolloin saavutettu säästö on näennäistä. Yritysten, jotka suhtautuvat vakavasti videomarkkinointiin, kannattaa ehdottomasti ainakin selvittää tarve oman organisaation vahvistamiseen videotuotanto-osaamisella. Tuotantoyhtiöiden on myös syytä miettiä uudenlaisia palveluita perinteisen projektituotannon rinnalle.


Euroja

Yhden yksittäisen videotuotannon kustannukset vaihtelevat muutamasta tonnista ylöspäin. Asiakasreferenssivideon voi saada 4000 eurolla, brändifilkan 10 000 eurolla, tapahtumataltioinnin ilman spiikkiä 1500 eurolla. Oikeaa hintaa ei ole, koska kaikki riippuu kaikesta. Yksittäisen videon hinnan sijaan kannattaa miettiä paljonko videosisältöä tarvitsette vuodessa, mitä tavoitteita videomarkkinoinnille olette asettaneet ja paljonko olette valmiita siihen investoimaan. Annoin äskettäin asiakkaalle 140 000 euron suuruisen kustannusarvion, joka piti sisällään noin 100 videoklipin tuotannon vuoden aikana. Paketista riittää 2 uutta videoklippiä viikossa julkaistavaksi someen. Tällaista pakettia voidaan vuoden aikana muokata saatujen tulosten pohjalta. Tuotetaan sisältöä, joka faktisesti tuo mitattavia tuloksia.


Kokeile kevyesti ja skaalaa heti kun kauppa käy

Videomarkkinoinnin aloittamista ei kannata lykätä kustannusten pelossa. Ensimmäiset askeleet voi ottaa harkiten ja tuloksia tarkasti seuraten. Toimivan konseptin skaalaaminen ei ole sen jälkeen ongelmallista.

Jos harkitset vakavasti laajamittaista videomarkkinointia vuonna 2015 suosittelen, että luet myös "Miten tuotetaan PALJON videoita someen".

Jussi Koivusaari
tuottaja, yrittäjä
@KoivusaariJussi
fi.linkedin.com/in/jussikoivusaari/

IABlogin Facebook kommentit

Uutiset
IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

26.11.2021

IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

29.10.2021

Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa samalla kuluttajia ja lainsäätäjiä, mutta tuo myös merkittäviä etuja julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla. Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää

26.08.2021

Traficomin uusi evästeohjeistus on asettamassa haasteita digimarkkinalle

Uusi linjaus on suuri muutos aiempaan kansalliseen tulkintaan. IAB Finland antoi lausuntonsa evästesuositusluonnoksesta, koska se näyttää haastavan evästesuostumuksen pyytämiseen liittyviä vakiintuneita standardeja.

lue lisää