
Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan
Sisältö on kuningas. Kuka tahansa voi olla media. Unohda kampanjalähtöisyys, sisältömarkkinointi on palveleva toimintatapa. Kirjota Twitterin hakukenttään #sisältömarkkinointi ja saat tietää kaiken tämän. Avaa Pirkka-lehti ja näet käytännön esimerkin printtimediasta. Ajatus on vanha tuttu: markkinointia kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen avulla.
Yllättävän moni on silti käsitteen edessä huuli pyöreänä. Varsinainen kysymysmerkki silmiin syttyy, kun käsitellään termiä natiivimainonta. Kiinnostusta kyllä on, kunhan ensin tietäisi, mistä oikeastaan on kyse.
Missä sitten kulkee natiivimainonnan ja muun sisältömarkkinoinnin raja? Siitä tuntuu olevan jokaisella eri mielipide. Yksi natiivimainonnan erityispiirre on kuitenkin tämä: sen kohtaa aina siellä, missä yleisö muita sisältöjä kuluttaessaan liikkuu.
Kaikki mainostajat eivät voi itse mediaksi muuttua, eikä tarvitsekaan. Oma sisällöntuotanto vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta, kanavaosaamista ja kykyä tavoittaa ja ohjata liikennettä. Kuningassisältökään ei sitouta ketään, jos se ei tavoita yleisöään. Natiivimainonta lähtökohtaisesti tavoittaa.
Natiivimainontaa on advertoriaali, kaupallinen kuva käyttäjäkuvien virrassa tai maksettu keskustelunaloitus keskustelupalstalla; se on muiden sisältöjen kanssa samanmuotoinen mainos. Se ei keskeytä väkisin vaan kilpailee muiden sisältöjen kanssa kiinnostavuudellaan, mikä on toisinaan raakaa: jos mainoksen sisältö ei ole kiinnostavaa, siihen ei koske kukaan. Mutta onnistuessaan natiivimainos saa aikaan. Siihen suhtaudutaan hyvänä sisältönä.
Koska natiivimainontaa kulutetaan samalla tavoin kuin mediasisältöjä muutenkin, sen toimivuutta pitäisi myös mitata suhteessa muuhun kulutettuun sisältöön. Eikä silloin puhuta vain näytöistä tai klikeistä, puhutaan ajasta, kävijäpoluista ja vaikkapa sitouttavuudesta.
Natiivimanonnan mittareita ei voi verrata display-mainonnan mittareihin, ne vaativat aina tulkintaa. Tavoitteiden asettamisen vaativuudesta kertoo sekin, että toisinaan tuloksia raportoidessaan saa vastata kysymykseen "Oliko tämä hyvä vai huono?".
Myös IAB:ssa keskustelu natiivimainonnan ohjeistamisesta ja mittaroinnin selkeyttämisestä on avattu. Onko sinulla sanottavaa? Tule mukaan natiivimainonnan työryhmään.
Anna Kurkela, Verkkopalvelupäällikkö, A-lehdet/ Digimedia SalesLab, IAB:n natiivimainonnan task forcen puheenjohtaja
Twitter: @annakur
IABlogin Facebook kommentit

Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää21.03.2023
MIXX Awards - Usein kysytyt kysymykset
Älä jätä hakemusta laittamatta. Tässä on useimmin kysytyt kysymykset koskien IAB MIXX Awards kilpailua. Jos kysymyksiä herää lisää, laitathan viestiä Miralle.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää13.01.2023
IAB Finland 2023 - Kattoteemana vastuullisuus
IAB:n vuoden 2023 painopistealueet tukevat niin mainostajien, julkaisijoiden kuin palveluntarjoajien liiketoimintaa. Kattoteemana on digimainonnan vastuullisuus ja muut painopisteet ovat digitaalisen osaamisen ja ymmärryksen kasvattaminen, verkkokauppamarkkinointi sekä mainonnan kohdentaminen ja mittaaminen. IAB:n toiminnassa on tänä vuonna mukana ennätysmäärä jäseniä sekä Industry ja Premium -kumppaneita.
lue lisää