
Yhteisömanagerin arki, osa 2: Asiakaspalvelun ytimessä
Päiväni täyttyvät monista tehtävistä. Yksi niistä on Dinglen yhteisömanagerina toimiminen. Omassa arjessa näen paljon hyvin erilaisia ihmisiä, yrityksiä sekä ympäristöjä.
Yksi asia yllättää minut kerta toisensa jälkeen: miksi niin moni yritys, vielä tänäkin päivänä, näkee digitaalisuuden uhkana eikä mahdollisuutena. Lähtökohtana uuden suunnittelussa lähdetään liikkeelle analysoimalla uhkia. MIKSI? Sen sijaan pitäisi lähteä liikkeelle kartoittamalla mahdollisuuksia, uusia liiketoimintamalleja sekä niiden tuomia mahdollisuuksia niin tuloksellisen viestinnän tukena kuin uusien palvelumallien luomisessakin.
”Onni suosii rohkeaa”
On selvää, että yksi tulevaisuuden avainsanoista tulee olemaan asiakaspalvelu. Hyvällä asiakaspalvelulla tullaan voittamaan monia kauppoja, ja asiakkaan kokonaisvaltainen palveleminen tuleekin olemaan yksi suurimmista kilpailueduista.
Siksi, kuten Marko Siltala ansiokkaasti blogisarjan avauksessa kertoikin, yksi tulevaisuuden tärkeimmistä rooleista on lyömässä itseään läpi nyt myös monissa Suomen yrityksissä. Yhteisömanagerit nimittäin tulevat kasvattamaan arvoaan juuri digitaalisen asiakaspalvelun, asiakaskokemusten sekä avunannon tarpeen seurauksena. Edellä mainitut asiat ovat juuri sitä, mitä asiakkaat yrityksiltä tänä päivänä odottavat.
Millaisia haasteita uudet odotukset synnyttävät?
Yhtenä suureena haasteena on digitaalisuuden tuoma työajan ”vääristyminen”. Mikäli yritys halajaa yhteisölliseksi ja oikeasti asiakkaan tarpeita jokaisessa kohtaamispisteessä palvelevaksi organisaatioksi, verkko vaatii uudenlaista ajankäyttöä sekä resurssien uudelleen jakamista.
Yhteisömanagerin rooli on alku. Ajankäytölliset haasteet ovat kuitenkin valtavat. Näistä ensimmäisenä on vasteajan järkevänä pitäminen ilman yhden henkilön jatkuvaa valveilla oloa ja päivystämistä. Omassa työssäni älypuhelin kulkee mukana aina ja twiitteihin vastataan tunneista riippumatta. Myönnän ettei tämä ole optimaalinen ratkaisu, mutta teemme töitä ongelman ratkaisemiseksi.
Esimerkiksi markkinoinnissa voidaan hyvin jakaa sisällöntuotannon, moderoinnin, konseptoinnin, mainonnan jne. vastuut tiimin jäsenien kesken.
Miksei siis asiakaspalvelua ja yhteisömanagereja koskevaa työtä voisi jakaa tiimille sopivaksi kokonaisuudeksi? Tämä onnistuu kunhan tavoitteet ja hyödyt ovat johdolle selvät. Tämä vaatii yrityksiltä hyvää ongelmanratkaisukykyä sekä uusia prosesseja.
Yhteisöjen ylläpito vaatii managerilta rautaista niin kanavien teknisten ominaisuuksien kuin ihmisluonteenkin tuntemusta.
Terveisiä CMADista!
Maailmalla yhteisömanagerin rooli alkaa jo olla peruskauraa. Maanantaina Lahdessa vietettiin Yhdysvalloista alkunsa saanutta Community Manager Appreciation Daytä. Ensimmäinen mielikuva päivästä oli tämä: yhteisö on voimakas ja toisiaan tukeva. Se on selvää katsomalla päivän alun fiilikset:
Päivän mielenkiintoisinta antia, ainakin itselleni, on muiden yhteisömanagerien ja digitalistien kasvokkain tapaaminen. Verkon puolella alkunsa saaneet ystävyyssuhteet voimistuvat entisestään tällaisissa tapahtumissa.
On myös erinomaista kuulla ja vaihtaa kuulumiset arjen haasteista. Moni yksinäinen yhteisömanageri saa uutta voimaa päästessään jakamaan ’Best Practices’ -menetelmiä sekä mielenkiintoisia insighteja omasta arjesta. Tämä on kulttuuria jota Suomi kaipaa!
CMADFI:n puheenvuoroja voi katsoa tapahtuman sivuilta.
Kirjoittaja Joonas Villanen toimii Dinglellä Marketing Managerina. Hän auttaa myös yrityksiä sisällöntuotannon haasteissa yrittäjänä. Joonakseen saa yhteyttä Twitterissä ja LinkedInissä.
Dinglen aiemmat vieraspostaukset:
Sponsorointi hyvän sisällön moottorina
Kahdesta kampanjasta kahteensataan tarinaan
Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Video: Sosiaalinen media kyykyttää
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää