
Voiko natiivi olla ohjelmallista?
Kuluttajat kohtaavat mainontaa kaikkialla ja ovat entistä kriittisempiä, joten se asettaa uudenlaisia vaatimuksia mainostajalle. Pelkästään hyvä kohdistettavuus ei enää riitä.
Melanie Deziel, natiivimainonnan guru määritteli, että kaikenlainen sisältö voi olla hyvää, mutta mediaympäristö saattaa olla väärä ja tähän on helppo yhtyä. Eli jatkossakin natiivimainonta, joka tehdään kuluttajan valitsemassa mediaympäristössä, kuluttajaa arvostavalla tavalla, tulee toimimaan. Tähän kuluttajan puhuttelemiseen kannattaa siis laittaa enemmän resursseja oikean mediavalinnan lisäksi.
Lähtökohtana on, että mainonnan tulisi toimia ja saada aikaan haluttu käyttäytymisen muutos kuluttajassa. Mainonta ei toimi, jos kuluttaja kokee sen häiritseväksi. Häiritsevään mainontaan löytyy lukuisia erilaisia ratkaisuja, ja jokainen meistä tietää varmasti useita.
Mitä sitten on natiivimainonta? IAB:n työryhmä on määritellyt sen selkeästi (IAB:n sivuilta) ja lisääntyvässä määrin siihen liitetään myös ohjelmallinen natiivi, kun sisältönoston näköinen mainosbanneri tuodaan julkaisijan sisältöjen yhteyteen.
Mielestäni kyseessä on kuitenkin enemmän perinteinen display-banneri, joka on sijoiteltu kuin sisältösuosittelu ja näyttääkin sisältönostolta, mutta ohjaakin kuluttajan muualle esim. mainostajan omille sivuille. Tällainen toimintatapa ei mielestäni ole toimiva ratkaisu pitkässä juoksussa, sillä kuluttaja huomaa ja kokee sen samanlaiseksi kuin perinteisen display-mainonnan ja saattaa kokea pettymyksen tunteita, kun päätyykin vieraaseen mediaympäristöön valitsemansa brändin sijaan.
Tämän seurauksena mainostajat saattavat jättää oikeat natiivimainonnan mahdollisuudet käyttämättä. Natiivimainonta koetaan kuitenkin kuluttajien keskuudessa vähiten häiritseväksi eivätkä mainostajat tällöin saa myöskään hyötyä hakukonelöydettävyyden osalta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole olemassa ohjelmallista natiivia. Pidetään siis käsitteet tarkasti mielessä ja tehdään tehokasta ohjelmalliseen ostamiseen perustuvaa mainontaa ja toimivaa kuluttajaa sitouttavaa natiivimarkkinointia. Seuraavassa postauksessamme keväällä 2017 sukellamme syvemmälle natiivimarkkinointiin.
Jukka Pulkkinen
Kirjoittaja vastaa Otavamedialla digitaalisesta myynnistä ja on myös IAB:n hallituksen jäsen.
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää