
Voiko natiivi olla ohjelmallista?
Kuluttajat kohtaavat mainontaa kaikkialla ja ovat entistä kriittisempiä, joten se asettaa uudenlaisia vaatimuksia mainostajalle. Pelkästään hyvä kohdistettavuus ei enää riitä.
Melanie Deziel, natiivimainonnan guru määritteli, että kaikenlainen sisältö voi olla hyvää, mutta mediaympäristö saattaa olla väärä ja tähän on helppo yhtyä. Eli jatkossakin natiivimainonta, joka tehdään kuluttajan valitsemassa mediaympäristössä, kuluttajaa arvostavalla tavalla, tulee toimimaan. Tähän kuluttajan puhuttelemiseen kannattaa siis laittaa enemmän resursseja oikean mediavalinnan lisäksi.
Lähtökohtana on, että mainonnan tulisi toimia ja saada aikaan haluttu käyttäytymisen muutos kuluttajassa. Mainonta ei toimi, jos kuluttaja kokee sen häiritseväksi. Häiritsevään mainontaan löytyy lukuisia erilaisia ratkaisuja, ja jokainen meistä tietää varmasti useita.
Mitä sitten on natiivimainonta? IAB:n työryhmä on määritellyt sen selkeästi (IAB:n sivuilta) ja lisääntyvässä määrin siihen liitetään myös ohjelmallinen natiivi, kun sisältönoston näköinen mainosbanneri tuodaan julkaisijan sisältöjen yhteyteen.
Mielestäni kyseessä on kuitenkin enemmän perinteinen display-banneri, joka on sijoiteltu kuin sisältösuosittelu ja näyttääkin sisältönostolta, mutta ohjaakin kuluttajan muualle esim. mainostajan omille sivuille. Tällainen toimintatapa ei mielestäni ole toimiva ratkaisu pitkässä juoksussa, sillä kuluttaja huomaa ja kokee sen samanlaiseksi kuin perinteisen display-mainonnan ja saattaa kokea pettymyksen tunteita, kun päätyykin vieraaseen mediaympäristöön valitsemansa brändin sijaan.
Tämän seurauksena mainostajat saattavat jättää oikeat natiivimainonnan mahdollisuudet käyttämättä. Natiivimainonta koetaan kuitenkin kuluttajien keskuudessa vähiten häiritseväksi eivätkä mainostajat tällöin saa myöskään hyötyä hakukonelöydettävyyden osalta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole olemassa ohjelmallista natiivia. Pidetään siis käsitteet tarkasti mielessä ja tehdään tehokasta ohjelmalliseen ostamiseen perustuvaa mainontaa ja toimivaa kuluttajaa sitouttavaa natiivimarkkinointia. Seuraavassa postauksessamme keväällä 2017 sukellamme syvemmälle natiivimarkkinointiin.
Jukka Pulkkinen
Kirjoittaja vastaa Otavamedialla digitaalisesta myynnistä ja on myös IAB:n hallituksen jäsen.
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää