
Väärä rivin pituus vesittää verkkomainoksesi
Kun rustaat tekstipohjaisia verkkomainoksia, uutiskirjeitä tai meilisuoria, kiinnitä huomiota rivin pituuteen. Sekä liian lyhyt että liian pitkä rivi hidastavat lukemista.
Jos teet liian lyhyitä rivejä, silmäileminen on hankalaa ja katse nykii eteenpäin. Lukija ei omaksu tietoa.
Jos taas teet liian pitkiä rivejä, lukijan silmä ”eksyy” palatessaan rivin alkupäähän, jolloin lukija saattaa jatkaa lukemista väärältä riviltä.
Hassuinta on, että osa mainostajista luottaa rivien pituussuosituksiin, jotka on poimittu englanninkielisistä tutkimuksista. Ikävä kyllä näiden tutkimusten raja-arvot ovat yhtä hyödyttömiä suomen kielessä kuin pikkukengät pakkasella. Englannin kielen rakenne on niin erilainen kuin suomen, että suositukset menevät pahasti metsään.
Esimerkiksi Facebookin mainosten palstaleveys on optimaalinen englannin kielelle, ei suomen. Sille asialle emme ikävä kyllä voi tehdä mitään.
Ei liian lyhyitä rivejä
Jaana Simolan väitöstutkimuksessa tänä vuonna todettiin, että koehenkilöiden on vaikea lukea tekstejä, joissa on vain yksi tai kaksi sanaa rivillä. Simola suositteleekin paremmaksi vaihtoehdoksi 5–7 sanan rivejä.
Pirautin Simolalle ja kysyin, mikä mahtaa olla rivin enimmäismitta. Hänen tutkimuksensa ei kuitenkaan keskittynyt siihen, joten Simolalla ei ollut antaa vastausta. Niinpä maksimimittaa pitää etsiä muualta.
Mikä on liian pitkä rivi?
Aikanaan kun tein ensimmäisiä tietokirjojani 1990-luvun lopussa, päätoimittaja muistutti minua nyrkkisäännöstä: keskimäärin 11 sanaa per rivi. Tämä fakta nojasi kokemusperäiseen tietoon, mutta varsinaista tutkimusta asiasta ei ollut tehty.
Niinpä tein mukatieteellisen tutkimuksen Twitterissä. Julkaisin tekstin, jossa rivit pitenivät vähitellen ja pyysin lukijoita kommentoimaan, missä kohtaa lukeminen vaikeutui. Ensimmäiset alkoivat kokea vaikeuksia 14-sanaisen rivin kohdalla. Kannattaa siis kirjoittaa tätä lyhyempiä rivejä, jotta kokemattomampikin lukija saa selvän.
Jos haluat, että tekstistäsi saa selvän, kirjoita 5–11-sanaisia rivejä. Tämä pätee verkkomainonnan lisäksi myös suorakirjeisiin, uutiskirjeisiin ja sähköposteihin.
Lähteitä
Sanojen pituudet suomen kielessä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2451
Rivin pituus englanninkielisessä verkkotekstissä:
http://viget.com/inspire/the-line-length-misconception
Rivin pituus ja luettavuus englanninkielisessä verkkotekstissä:
http://psychology.wichita.edu/surl/usabilitynews/72/LineLength.asp
Lyhyen rivin vaikutus suomenkielisessä tekstissä (Jaana Simola):
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää