
Väärä rivin pituus vesittää verkkomainoksesi
Kun rustaat tekstipohjaisia verkkomainoksia, uutiskirjeitä tai meilisuoria, kiinnitä huomiota rivin pituuteen. Sekä liian lyhyt että liian pitkä rivi hidastavat lukemista.
Jos teet liian lyhyitä rivejä, silmäileminen on hankalaa ja katse nykii eteenpäin. Lukija ei omaksu tietoa.
Jos taas teet liian pitkiä rivejä, lukijan silmä ”eksyy” palatessaan rivin alkupäähän, jolloin lukija saattaa jatkaa lukemista väärältä riviltä.
Hassuinta on, että osa mainostajista luottaa rivien pituussuosituksiin, jotka on poimittu englanninkielisistä tutkimuksista. Ikävä kyllä näiden tutkimusten raja-arvot ovat yhtä hyödyttömiä suomen kielessä kuin pikkukengät pakkasella. Englannin kielen rakenne on niin erilainen kuin suomen, että suositukset menevät pahasti metsään.
Esimerkiksi Facebookin mainosten palstaleveys on optimaalinen englannin kielelle, ei suomen. Sille asialle emme ikävä kyllä voi tehdä mitään.
Ei liian lyhyitä rivejä
Jaana Simolan väitöstutkimuksessa tänä vuonna todettiin, että koehenkilöiden on vaikea lukea tekstejä, joissa on vain yksi tai kaksi sanaa rivillä. Simola suositteleekin paremmaksi vaihtoehdoksi 5–7 sanan rivejä.
Pirautin Simolalle ja kysyin, mikä mahtaa olla rivin enimmäismitta. Hänen tutkimuksensa ei kuitenkaan keskittynyt siihen, joten Simolalla ei ollut antaa vastausta. Niinpä maksimimittaa pitää etsiä muualta.
Mikä on liian pitkä rivi?
Aikanaan kun tein ensimmäisiä tietokirjojani 1990-luvun lopussa, päätoimittaja muistutti minua nyrkkisäännöstä: keskimäärin 11 sanaa per rivi. Tämä fakta nojasi kokemusperäiseen tietoon, mutta varsinaista tutkimusta asiasta ei ollut tehty.
Niinpä tein mukatieteellisen tutkimuksen Twitterissä. Julkaisin tekstin, jossa rivit pitenivät vähitellen ja pyysin lukijoita kommentoimaan, missä kohtaa lukeminen vaikeutui. Ensimmäiset alkoivat kokea vaikeuksia 14-sanaisen rivin kohdalla. Kannattaa siis kirjoittaa tätä lyhyempiä rivejä, jotta kokemattomampikin lukija saa selvän.
Jos haluat, että tekstistäsi saa selvän, kirjoita 5–11-sanaisia rivejä. Tämä pätee verkkomainonnan lisäksi myös suorakirjeisiin, uutiskirjeisiin ja sähköposteihin.
Lähteitä
Sanojen pituudet suomen kielessä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2451
Rivin pituus englanninkielisessä verkkotekstissä:
http://viget.com/inspire/the-line-length-misconception
Rivin pituus ja luettavuus englanninkielisessä verkkotekstissä:
http://psychology.wichita.edu/surl/usabilitynews/72/LineLength.asp
Lyhyen rivin vaikutus suomenkielisessä tekstissä (Jaana Simola):
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää