Tv-inventaarien kehittäjät ja haastajat
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehitys Facebookissa ja YouTubessa
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehityksestä puhuttaessa huomion keskipisteeseen nostetaan yleensä perinteisten lineaaristen tv-toimijoiden ja Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden välinen kilpailu. Sen sijaan sosiaalisen median palvelujen rooli jää tässä mittelössä helposti katveeseen.
Esimerkiksi Facebook on perustanut äskettäin osana Watch-palveluaan videohautomon, johon se on kutsunut tusinan verran erilaisia tuotanto- ja kustannusyhtiöitä kuten BuzzFeedin, Viacomin ja Condé Nestin. Ideana on yhdistää tällaiset toimijat ja kirjava joukko tubettajia, näyttelijöitä ja muita kuuluisuuksia. Facebook on valmis maksamaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jopa 200 000 dollaria per ohjelma lähinnä USA:n markkinoille suunnatuista short- ja mid-form-tuotannoista.
Toisin kuin Netflix, Facebook ei nimeä näitä videoita Facebook Original -leimalla vaan saa rahansa vastineeksi vain lyhytaikaiset esitysoikeudet, minkä jälkeen tuottajat voivat hyödyntää videoita haluamallaan tavalla muilla alustoilla. Facebook haluaa tällä tavoin motivoida tuottajia tekemään mahdollisimman koukuttavia ja korkealaatuisia videoita, jotka puolestaan vastineeksi sitouttavat katsojia mahdollisimman hyvin Facebookin eri palveluihin.
YouTube on puolestaan erottanut ensi kertaa YouTube TV:n inventaarin sen emopalvelusta. Vielä vuosi sitten se oli vain yksi Google Preferred -kampanjoiden inventaarilähde, mutta nyt sitä tarjotaan USA:ssa mainostajille jo erillisenä. Yksi selkeä tavoite on tarjota mainostilan ostajille ns. cord cutters -kohderyhmää, jota perinteinen tv-inventaari ei enää tavoita. YouTuben suurimpana haasteena on ko. ryhmän skaalaaminen tarpeeksi suureksi suhteessa perinteiseen tv-inventaariin.
Tulevaisuuden näkymät
Perinteisen tv:n ja suoratoistopalvelujen ohella some-palvelut siis yhtäältä hakevat uudenlaisia tuotanto-, mainonta- ja sitouttamiskonsepteja, ja toisaalta pyrkivät haastamaan suoraan perinteisiä tv-toimijoita ja heidän inventaarejaan. Vaikka lyhyellä aikavälillä nämä eivät välttämättä heilauta ainakaan Suomen kaltaisen pienen maan markkinatilannetta, jokaisen alan toimijan on kuitenkin syytä seurata kehitystä tarkasti erityisesti pienempien erityisryhmien tavoittamisen osalta.
Jari Muikku

Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti
27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää27.02.2026
Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti ylsi 66,8 miljoonaan euroon vuonna 2025 – DOOH-mainonnan kasvu jatkuu vahvana
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän tuoreen arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan arvo Suomessa nousi vuonna 2025 yhteensä 66,8 miljoonaan euroon. Edellisvuoden 61 miljoonaan euroon verrattuna markkina kasvoi noin 9,5 %.
lue lisää30.01.2026
Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 261 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja mainonnan määrä laski -0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.
lue lisää