Tv-inventaarien kehittäjät ja haastajat
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehitys Facebookissa ja YouTubessa
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehityksestä puhuttaessa huomion keskipisteeseen nostetaan yleensä perinteisten lineaaristen tv-toimijoiden ja Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden välinen kilpailu. Sen sijaan sosiaalisen median palvelujen rooli jää tässä mittelössä helposti katveeseen.
Esimerkiksi Facebook on perustanut äskettäin osana Watch-palveluaan videohautomon, johon se on kutsunut tusinan verran erilaisia tuotanto- ja kustannusyhtiöitä kuten BuzzFeedin, Viacomin ja Condé Nestin. Ideana on yhdistää tällaiset toimijat ja kirjava joukko tubettajia, näyttelijöitä ja muita kuuluisuuksia. Facebook on valmis maksamaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jopa 200 000 dollaria per ohjelma lähinnä USA:n markkinoille suunnatuista short- ja mid-form-tuotannoista.
Toisin kuin Netflix, Facebook ei nimeä näitä videoita Facebook Original -leimalla vaan saa rahansa vastineeksi vain lyhytaikaiset esitysoikeudet, minkä jälkeen tuottajat voivat hyödyntää videoita haluamallaan tavalla muilla alustoilla. Facebook haluaa tällä tavoin motivoida tuottajia tekemään mahdollisimman koukuttavia ja korkealaatuisia videoita, jotka puolestaan vastineeksi sitouttavat katsojia mahdollisimman hyvin Facebookin eri palveluihin.
YouTube on puolestaan erottanut ensi kertaa YouTube TV:n inventaarin sen emopalvelusta. Vielä vuosi sitten se oli vain yksi Google Preferred -kampanjoiden inventaarilähde, mutta nyt sitä tarjotaan USA:ssa mainostajille jo erillisenä. Yksi selkeä tavoite on tarjota mainostilan ostajille ns. cord cutters -kohderyhmää, jota perinteinen tv-inventaari ei enää tavoita. YouTuben suurimpana haasteena on ko. ryhmän skaalaaminen tarpeeksi suureksi suhteessa perinteiseen tv-inventaariin.
Tulevaisuuden näkymät
Perinteisen tv:n ja suoratoistopalvelujen ohella some-palvelut siis yhtäältä hakevat uudenlaisia tuotanto-, mainonta- ja sitouttamiskonsepteja, ja toisaalta pyrkivät haastamaan suoraan perinteisiä tv-toimijoita ja heidän inventaarejaan. Vaikka lyhyellä aikavälillä nämä eivät välttämättä heilauta ainakaan Suomen kaltaisen pienen maan markkinatilannetta, jokaisen alan toimijan on kuitenkin syytä seurata kehitystä tarkasti erityisesti pienempien erityisryhmien tavoittamisen osalta.
Jari Muikku
Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää