
Tuutin täydeltä p****a
Kukkahattutädit tässä terve. Se on kuulkaa kurinpalautuksen aika, sillä sisältömarkkinoinnin ja natiivimainonnan nimissä kusetetaan ihmisiä ja moni helpon euron perässä juokseva ammattilainenkin katsoo ilmiötä sormiensa läpi. Ja sehän ei vetele. Eikä ole pitkällä aikajänteellä kannattavaa markkinointia tai kestävää liiketoimintaa.
Ulkomailta tutut sosiaalisen median harhaanjohtavat vilunkikeinot ovat rantautuneet Suomeen ennen kaikkea verkostomarkkinoinnin muotopuolena versiona. Tämä tuli silmille erityisesti vuodenvaihteessa kaikenlaisina ilmaisina ”lankkuhaasteina”, ”detox-kuureina” ja ”elämänhallintaryhminä”. Sen sijaan, että avoimesti kerrottaisiin esim. haasteeseen liittyvän Facebook-ryhmän olevan jonkun ravintolisän markkinointia, puhutaankin valmennusryhmistä, itsensä haastamisesta ja ammattilaisten tarjoamasta tuesta elämäntapojen muutoksessa. Usein tällaiseen ryhmään pääsee vain, kun hyväksyy kutsujan kaveripyynnön, jotta Messenger voi myöhemmin alkaa laulaa epäammattimaista suora- ja suosittelumarkkinointia. Ryhmien kommenteissa vannotaan ravinto- ja terveyslisien muka-tieteellisiin vaikutuksiin ilman, että argumentteihin löytyy mitään lääketieteellistä tai muutakaan pätevyyttä. Mutta kun somessa tuntemattomat tutut suosittelevat niin onhan se uskottava… Tässä kohtaa voisimme muistuttaa myös lainsäädännöstä (Kuluttajasuojalaki 6 §). Ja mikä hirveintä, aikuiset ihmiset – tiedättekö, sellaiset joilla on äänestysoikeus, työ, kenties lapsia kasvatettavanaan ja muitakin täysivaltaisten vastuita ja oikeuksia – lähtevät tällaiseen mukaan riemusta kiljuen. Medialukutaito ja maalaisjärki, hoi! Ja markkinoijan etiikka, moraali ja ammattiylpeys, ennen kaikkea.
Ihan ilman nuhteita emme me alan ammattilaisetkaan pääse, sillä isoillakaan julkaisijoilla ei tunnu aina riittävän viitseliäisyyttä tarkistaa, millaiseen asiakkaan sisältöön saiteillamme julkaistut natiiviohjaukset johtavat. Totta puhuen joskus joutuu käyttämään aika paljon aikaa ja aivonystyröitä pohtiessaan mainonnan eettisyyttä ja luotettavuutta, jo ihan GDPR:nkin vuoksi - mihin me annamme ihmisten sivuiltamme klikata ja luovuttaa yhteystietonsa? Ai miksi ne pitäisi tarkistaa ja pohtia? Koska medioilla on eettinen vastuu huolehtia, ettei lukijoita kuseteta. Ja liiketoiminnallinen vastuu siitä, että lukija pysyy tyytyväisenä ja näin palaavana sellaisena. Lukija ei ole tyytyväinen, mikäli klikkaa kiinnostavan lisäarvollisen sisällön toiveessa suoraan verkkokaupan Osta-nappulaan tai täysin puhtaaseen mainostekstiin. Saati sitten, että on antanut yhteystietonsa yritykselle, joka lupailee ilmaista verkkokurssia ja huomaakin tehneensä maksullisen tilauksen ulkomaiselta toimijalta, jonka yritys on kadonnut kuin tuhka tuuleen, mutta laskut muistuttavat kuukausittain olemassaolostaan.
Älyllinen ja eettinen laiskuus - ei jatkoon!
Alan ammattilaisina meidän tuleekin pohtia entistä kriittisemmin, millaista markkinointia mahdollistamme oman toimintamme kautta. Varmasti jokaiselta löytyy oma peili.
Kirjoittajat Susanne Ropponen, kaupallinen tuottaja, MTV Oy (vas.) ja Elli Mäkilä, toimitusjohtaja, Storybound Oy
IAB Finland on digitiedon lähde. Tilaa uutiskirje!
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää