Toinen ruutu - Olohuoneen kolmas pyörä
2nd Screen on tällä hetkellä TV-maailman ja nettigurujen keskuudessa SE puheenaihe. Mikäli mediatyöläisen kalenterissa sattuisi olemaan tyhjää, seminaarikeikkaa riittäisi ihan kokopäivätyöksi pelkästään tämän aiheen tiimoilta. Mutta mistä oikeastaan on kysymys?
MacGyverin ja Dallasin aikaan telkku sai loistaa olohuoneen nurkassa kunniapaikalla jakamattoman huomion keskipisteenä, torpan ainoana näyttönä. Televisioiden diktatuuri kesti puoli vuosisataa, mutta sitten, hiljalleen ja salakavalasti, kaukosäätimen viereen alkoi hivuttautua uusia tulokkaita.
Ensimmäisenä kilpakosijana katsojan syliä lämmittämään hivuttautuivat läppärit, mutta tämä oli vasta alkua. Seuraavassa aallossa sohvalle kiipesivät älypuhelimet, ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi käsipari on kurottautunut kohti sisustustyynyjen väliin kadonnutta iPadia. TV on yhä olohuoneen kingi, mutta peli on muuttunut, suhteessa on nyt mukana kolmas pyörä, toinen ruutu.
Edellä kuvattu kolmiodraama inspiroi nyt sekä TV-yhtiöitä että mainostajia. Älypuhelimet ja tabletit tarjoavat TV-taloille kiehtovan mahdollisuuden vahvistaa katsojan ja ohjelman välistä suhdetta. Uskon, että tulemme näkemään pian studioyleisön reaktioiden lisäksi yhä useammin myös kotikatsomoiden reaaliaikaisia tunnelmia ja mielipiteitä osana TV sisältöjä, muutenkin kuin tekstiviestien ja tweettien välityksellä. 2nd Screen -sovellukset, jotka ovat helppoja ja hauskoja käyttää, mahdollistavat myös katselukokemuksen pelillistämisen, ja vaikka urheilu (Case Heineken) ja game-showt ovatkin ilmeisimpiä alustoja tällä saralla, en usko, että ne ovat suinkaan ainoita.
Tulevaisuuden TV-kokemuksesta voi tulla myös aiempaa fyysisempi. Jääkaappisprintin lisäksi fyysistä kuntoa voi harjoittaa osallistumalla TV-ohjelman tapahtumiin mobiililaitteiden liikkeentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia käyttämällä. Yhtenä esimerkkinä tästä Britiläisen Monterosan “shake-a-rater".
Mainostajat voivat hypätä mukaan ohjelmia uusiin ruutuihin laajentaviin palveluihin, tai tuottaa omat, TV-mainontaa ja digikanavia integroivat sovelluksensa itse. Hyvänä esimerkkinä spottimainonan ja mobiilikanavien yhdistämisestä toimi edellinen Super Bowl. Kolmannes Super Bowl mainostajista tarjosi katsojille lisätietoja, extrasisältöjä tai välittömän ostomahdollisuuden audiotunnistusta hyödyntäen.
Kotimaisista mainostajista ensimmäisenä tätä mahdollisuutta lähti hyödyntämään Elisa, jonka sovellus yhdistää TV-mainokset ja mobiililaitteissa tapahtuvan pelaamisen. Päästäkseen mukaan Elisan “Kotikisoihin” pelaajan on napattava kiekko Elisan TV-mainoksesta.
Peli on muuttumassa, ja pelivälineet ovat jo katsojien käsissä. Nyt pitää löytää ne tavat, miten näitä välineitä hyödynnetään tehokkaimmin mainonnassa sekä sisältöjen ja katsojien välisen suhteen syventämisessä. Integroitu markkinointiviestinsä - uudelleenajattelese!
(Kiitokset inspiraatiosta erityisesti Nelonen Median Development manager Jonne Laaksolle)
23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää