
Todellinen sisältökeskeisyys on mediamuotojen synergiaa
Jos olet käyttänyt internetiä viimeisten kolmen vuoden aikana, olet varmasti törmännyt käsitteeseen sisältömarkkinointi. Todennäköisesti olet kuullut myös väitteen siitä, että ”jokainen yritys on mediayritys” ja lukenut listan muotoon puettuja blogitekstejä ”kymmenestä tehokkaimmasta sisältömarkkinoinnin keinosta” ja vastaavista.
Suuri osa sisältömarkkinointia käsittelevistä puheenvuoroista on kepeää hölynpölyä, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö asiat todella olisi muuttumassa. Teknologian, digitaalisten palvelujen ja median kulutustottumusten muutokset tarkoittavat sitä, että rajat eri mediavälineiden ja median muotojen välillä ovat jatkuvasti hämärämpiä.
Kun tv ja iPad ovat yhtä aikaa auki, kumpi niistä todella on se ”second screen”? Onko minulle kuluttajana väliä, altistunko brändiviestille Hesarin verkkosivulla, Nelosen mainoskatkolla vai kaverin jakamana Facebookissa? Onko sillä väliä Sanoman mainosmyynnille? Entä itse brändille?
Ennen kaikkea: tarkoittaako tämä sitä, että maksetun, oman ja ansaitun median väliset rajat ovat muuttumassa merkityksettömiksi? Onko kaikesta mediasta tulossa ansaittua niin kuin tämä kaveri väittää vai onko tämä heppu oikeassa siinä, että kaikki media on sittenkin pohjimmiltaan omaa? Ovatko kaikki tulevaisuuden menestysbrändit sellaisia kuin Red Bull: taitavia sisältömarkkinoijia ja omien mediakanaviensa rakentajia?
Tuskin.
Maksetun, oman ja ansaitun median rajat ovat kyllä entistä epäselvempiä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi enää olemassa. Ennen kaikkea huhut median kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Sosiaalisen median kuluttajapalvelut ja käyttäjien itse luomat sisällöt eivät ole korvaamassa ammattimaisesti toteutettuja mediasisältöjä, vaan täydentämässä niitä.
Hokema sisällön tärkeydestä on siis ehkä klisee – mutta se on klisee sen vuoksi, että se on totta.
Sisältöstrategiaan panostaminen ei tarkoita brändille sitä, että kirjoitetaan blogeja, twittaillaan ja luotetaan siihen, että viidakkorumpu hoitaa loput. Sisältökeskeisyys ei siis ole maksetun median unohtamista, kuten moni luulee, vaan eri mediamuotojen entistä vahvempaa synergiaa.
Moni ei enää tilaa paperista sanomalehteä kotiinsa, mutta en tunne ketään, joka olisi lakannut kokonaan lukemasta uutisia voidakseen keskittyä paremmin kissavideoiden katseluun YouTubesta. Sama pätee kuluttajien levittämiin brändiviesteihin ja maksettuun markkinointiin: välineet muuttuvat, mutta sisällöt säilyvät. Väite siitä, että ansaittu media korvaisi täysin maksetun median, on siis älytön.
31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää15.06.2021
IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa
IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.
lue lisää