Icon
Tietosuoja Markkinaluvut

Tietosuoja

14.02.2020

Onko Suomessa jo annettu tietosuojasakkoja?

Ei vielä. Hallinnollisia sanktioita voi määrätä tietosuojavaltuutetusta ja apulaistietosuojavaltuutetusta muodostuva seuraamuskollegio, joka on aloittanut työnsä vasta viime elokuussa. Ensimmäisiä ratkaisuja on kuitenkin jo annettu, ja ne ovat luettavissa Finlex-palvelusta.

Mikä on Suomen viranomaisten linjaus evästesuostumuksesta?

Tällä hetkellä julkinen kannanotto on Traficomin ohjeistus, jonka mukaan evästeisiin voidaan jatkossakin antaa suostumus selainasetusten kautta. Evästeistä tulee informoida käyttäjiä selkeästi ja kattavasti. Tärkeä tieto käyttäjälle voi olla myös se, miten hän voi halutessaan kieltäytyä evästeiden käytöstä. Lisäksi sivuston käyttäjiä olisi hyvä ohjeistaa keinoista hallita evästeitä. Evästeille, jotka ovat palvelun tarjoajalle välttämättömiä pyydetyn palvelun toteuttamiseksi, ei tarvitse pyytää suostumusta.

Tilaisuudessa TSV:n edustaja kertoi, että suostumus voidaan antaa selaimen asetusten avulla edellyttäen, että suostumus on hankittu GDPR:n mukaisesti eli rekisteröity on tehnyt vapaaehtoisen, yksilöidyn, tietoisen ja yksiselitteisen tahdonilmaisun tai toteuttanut suostumusta ilmaisevan toimen, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn.

Ajaako tietosuojalainsäädännön ja -viranomaisten ”rajoittuneisuus” mainosrahoitteisen digin kuluttajamaksulliseksi?

Kukaan ei toki osaa sanoa varmaksi mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta voisi ajatella, että kirjautuminen ja maksullisuus tulevat yleistymään. Toisaalta, mainonnan kohdistamisteknologiat kehittyvät käyttäjän yksityisyys huomioiden, joten mainosrahoitteiset palvelut eivät ole mihinkään katoamassa.

Mikä on TCF?

Transparency and Consent Framework on IAB Europen yhdessä julkaisijoiden ja adtech-vendoreiden kanssa kehittämä standardoitu keino evästesuostumuksen pyytämiseksi ja välittämiseksi. Se pyrkii varmistamaan, että digitaalisen mainonnan toimitusketjuun osallistuvat tahot noudattavat GDPR:ää ja ePrivacy-sääntelyä. Sen toinen versio pyrkii edelleen parantamaan läpinäkyvyyttä ja verkkosivujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia.

Jos käyttäjä ei anna konsenttia, voiko media kysyä sitä heti seuraavalla kerralla uudestaan? Toisin sanoen, toimiiko ns. väsytystaktiikka?

Tulisi olla yhtä helppoa antaa suostumus, olla antamatta suostumusta kuin peruuttaa suostumus. Esimerkiksi Ranskan tietosuojaviranomaisen (CNIL) evästeohjeistuksesta voi vetää johtopäätöksen, että kun suostumus voidaan muistaa 6 kuukauden ajan, tulee vastaavasti suostumuksen antamatta jättäminen muistaa 6 kuukauden ajan. Näin ollen verkkosivuston käyttäjää ei olisi suositeltavaa pommittaa jatkuvilla suostumuspyynnöillä.

Jos UK ei ole EU:ssa, koskeeko ePrivacy myös heitä?

Brexitin jälkeen Iso-Britanniassa noudatetaan 11 kuukauden siirtymäkauden ajan EU:n tietosuojalainsäädäntöä, kuten GDPR:ää ja ePrivacy-direktiiviä. Käytännössä Iso-Britanniassa noudetaan vastaavaa lainsäädäntöä myös siirtymäkauden jälkeen, sillä vastaavat tietosuojasäännöt on viety osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ketkä tarjoavat tällä hetkellä TCF V2.0:n kanssa yhteensopivaa CMP:ta?

TCF 2.0-validointi valmistui vasta tammikuussa 2020 viikolla 4, joten asia on vielä auki. Useammat CMP:t ovat kyllä kertoneet olevansa valmiita.

Esityksissä käytettiin sanaa ”kuluttaja” – soveltuvatko säännöt vain kuluttajiin?

Rekisteröity viittaa kenen tahansa luonnolliseen henkilöön, jonka henkilötietoja käsitellään. Dataa käytetään myös B2B-maailmassa, esimerkiksi käsitellään asiakasyrityksen yhteyshenkilön tietoja, joten sääntely ei rajoitu pelkästään B2C-kontekstiin.

Mikä on DSP?

Demand side platform eli järjestelmä, joka mahdollistaa keskitetyn ostamisen useammalta medialta, mainospörssiltä, mainosverkostoilta sekä SSP-palveluista.

Mikä on EDPB?

European Data Protection Board.

Nyt puhutaan evästeistä, miten on fingerprinttien laita?

ePrivacyssä ja GDPR:ssä puhutaan laajasti tunnisteista, kattaen kaikki tunnisteet, joilla rekisteröity voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa. Arkikeskustelussa puhutaan usein hieman harhaanjohtavasti pelkästään "evästeistä", mutta tällä tarkoitetaan myös muita vastaavia teknologioita, kuten fingerprintejä.

Onko ePrivacy ja GDPR vain EU-tasoisia juttuja? Miten USA ja Kiina?

GDPR:n soveltamisala on hyvin laaja. GDPR:ää sovelletaan mm. silloin, kun EU:n ulkopuolinen yritys seuraa verkkosivuston käyttäjiä EU:ssa. Näin ollen esimerkiksi suuret amerikkalaiset yhtiöt, kuten Google ja Facebook ovat sääntelyn piirissä.
Näyttää myös siltä, että GDPR:ssä on muodostumassa globaali tietosuojastandardi, ja mm. Kaliforniassa julkaistiin osavaltiotasoinen sääntely, jossa on paljon yhtäläisyyksiä GDPR:n kanssa. Myös Kiina on ottanut askeleita yksityisyyden suojaamiseksi lainsäädännön keinoin.

Pitääkö ulkomainonnassa kysyä konsentti?

Jos ulkomainonnassa kerättäisiin dataa, joka on yhdistettävissä tunnistettavissa olevaan henkilöön, niin silloin GDPR ja mahdollisesti myös suostumusta edellyttävä ePrivacy-sääntely tulisi sovellettavaksi. Vaikka useimmissa Digital Out-Of-Home (DOOH) toteutuksissa todetaan hyödynnettävän anonyymia dataa, kannattaa tietosuojalainsäädännön soveltuminen arvioida tapauskohtaisesti.

Voiko keksejä ladata lainkaan ennen konsentin hyväksymistä? Koska ekat keksit siis ladataan?

Suostumus ei koske välttämättömiä evästeitä, joten ne voi ladata heti. Viranomaiset vaikuttavat suosittavan sitä, että ei-välttämättömät evästeet ladataan vasta sen jälkeen, kun suostumus on saatu.

22.09.2023

Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua

IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.

lue lisää

31.08.2023

Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla

Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.

lue lisää

23.05.2023

Verkkomainonta maltillisessa kasvussa

Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.

lue lisää

06.03.2023

Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!