Icon
Rahan tuloa voi estää Markkinaluvut

Rahan tuloa voi estää

22.10.2015 | Digital Media Finland

Verkkomainosten estäminen ad blockereiden avulla kasvattaa median murrostuskaa. Yhtäältä se kaventaa entisestään niukkoja digituloja ja toisaalta vahingoittaa asiakassuhteita.

Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä tutkimusten mukaan esto-ohjelmia käyttää globaalilla tasolla jo 200 miljoonaa erityisesti nuorta kuluttajaa ja määrä kasvaa nopeasti.

Mediayhtiön liiketoiminnan kannalta haaste on ilmeinen. Jos mainosrahoitukseen perustuvalta sisällöntuotannolta ja liiketoiminnalta uhkaa pudota pahimmillaan pohja pois ad blockereiden vuoksi, vaatii se radikaaleja muutoksia yhtiön strategiaan.

Maailmalla yleisimmin käytetty vastalääke on ollut sisältöjen näyttämättä jättäminen esto-ohjelmien käyttäjille. Tämä on ymmärrettävä toimenpide, mutta ongelmallinen asiakassuhteiden kannalta.

Tilanne muistuttaa jossain määrin musiikin kopiosuojauksista takavuosina käytyä taistelua, jossa kuluttajien näkökulma jäi toissijaiseksi. Heillä on nyt kuitenkin käytettävissään monia tapoja kiertää median vastaiskut.

Esto-ohjelmien käyttöä voidaan vähentää tai rajoittaa eri tavoin.

Alan toimijat voivat ensinnäkin vedota moraalisiin seikkoihin: jos mainontaa ei sallita, kyseisen palvelun sisällöntuotannon laatua on heikennettävä, määrää on vähennettävä tai se voi loppua kokonaan. Tällainen argumentti ei todennäköisesti pure moneenkaan kuluttajaan, joka on jo tottunut saamaan sisältöjä käyttöönsä ilmaiseksi. Toimittajien ja mainostuotannon toimijoiden työpaikkojen katoamisen uhka ei herätä monissa sympatiaa ja johda ohjelmista luopumiseen.

Sisällön käytön estäminen ad blocker -käyttäjille toimii sekin harvoin. Useassa tapauksessa vastaavaa sisältöä on saatavana muualta, ja kielteisen käyttökokemuksen saanut kuluttaja ei välttämättä palaa enää uudestaan yhtiön sivustoille. Lisäksi on muistettava, että sisältöjen mobiilikäyttö kasvaa koko ajan. Display-mainonta koetaan siinä erityisen häiritsevänä, mikä puolestaan lisää ad blockereiden käyttöä.

Parhaiten pureva tekijä lienee tarjottavan sisällön tai palvelun ainutlaatuisuus. Sen tulisi olla sellaista, että kuluttaja on valmis joko maksamaan siitä tai vastaanottamaan mainontaa.

Toinen peruskeino on personointi eli mainonnan muuttaminen vastaamaan nykyistä paremmin kuluttajan kiinnostuksen kohteita. Toimitettujen ja mainossisältöjen rajat hämärtyvät, jolloin kuluttajien valinnan keskeiseksi kriteeriksi nousee sisällön kiinnostavuus ja hyöty hänen kannaltaan. Relevantti sisältö hyväksytään helpommin, oli se sitten journalistista tai kaupallista aineistoa.

Tärkeintä ad blockereista käytävässä keskustelussa olisi joka tapauksessa siirtää sen fokus mediayhtiöiden liiketoimintamalleista kuluttajiin. Ilman heidän tarpeidensa ja käyttötapojensa ymmärtämistä median vastavedot saattavat vain pahentaa alan toimijoiden ahdinkoa.



Jari Muikku

Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti ja toimitusjohtaja



Lue myös: IAB Finlandin Ad Blocker task forcen toiminta käynnistyy marraskuussa.

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!