
Parhain pulli mobiilista
Miten saadaan parhain pulli mobiilista? Tätähän me kaikki haluamme. Vastaus on tylsä: soita siihen puhelimeen…
Olin aikanaan mukana ASML:n tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri suoramarkkinointikeinojen pullia eli johonkin tapahtumaan, kuten ostoon tai ilmoittautumiseen, johtavaa toimintaa. Ensinnäkin suoramarkkinoinnilla saavutettiin parempi pulli kuin displayllä, mikä ei varmaan yllättänyt ketään. Suoramarkkinoinnissa on hyvin taktinen kulma, eli medioita mietittäessä on syytä ensiksi pureutua omaan tarpeeseen.
Toinen huomioitava asia on, että suoramarkkinoinnilla saavutetaan myös syvempi ärsytys. Postisuorakin oli mukana tutkimuksessa, vaikka se ei suoranaisesti puhelimeen liitykään. On kuitenkin hyvä väillä muistella myös näitä ”perinteisiä” tapoja.
Kyselyn tulokset eivät näytä enää olevan julkisena, joten referoin tuloksia näin ulkomuistista:
Kuluttajilta kysyttiin eri keinojen (posti, soitto, SMS, sähköposti) ärsyttävyyttä. Järjestys oli tämä:
1. soitto
2. SMS
3. posti
4. sähköposti
Kun taas vertailtiin keinojen toimivuutta pullin perusteella, niin järjestys oli taasen tämä:
1. soitto
2. SMS
3. sähköposti
4. posti
Tulos ei varmaankaan hirveästi yllätä. Toisaalta on kuitenkin mielenkiintoista, että ärsyttävin on toimivin. Hyvä puhelinmyyjä saa jopa 40 prosentin pullin tuotteesta riippuen, kun taas osoitteellisella postisuoralla on vaikea päästä yli yhden prosentin pulleihin. Osoitteetonta suoraa ei tässä tutkittu.
Sitten jos taas vertaillaan eri keinojen kustannuksia, niin valistunut arvioni on seuraava:
1. sähköposti 0,01–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
2. SMS 0,10–0,40 €/kpl (riippuen kannasta)
3. soitto 0,50–2,00 € /kpl
4. posti 1,00–2,00 €/kpl
Tehdäänpä tästä vertailu ja annetaan pisteitä näiden kolmen listan mukaan. Eli 1. sijasta saa 4 pistettä ja 4. sijasta 1 pisteen. Ärsyttävyydessä pisteytys on käänteinen. Järjestys tulee olemaan tämä:
1. sähköposti 10 p.
2. SMS 8 p.
3. soitto 7 p.
4. posti 3 p.
Mietitäänpä vielä eri keinoja hieman syvemmin. Kuten alussa totesin, suoramarkkinointi ei tietenkään tee aina autuaaksi, eikä se sovi kaikkeen, Kun kuitenkin vertaillaan näitä keinoja keskenään, niin kaikilla voidaan saavuttaa sama lopputulos.
Ostaminen saadaan tehtyä helpoksi sähköpostissa, puhelimessa ja tekstiviestissä. SMS:ssä osto voi olla vastaus viestiin tai linkki kampanjasivulle, jolloin saadaan kerrottua asiakkaalle pidempi tarina. Sähköpostissa pätee sama sääntö, mutta sen osalta on hyvä muistaa, että mailit tosiaan luetaan puhelimella. On siis syytä tehdä ostosta ja kampanjasivustosta puhelinystävällinen ja unohtaa Flash sekä muut vain tietokonetta tukevat tekniikat. Soitto nyt toimii sinällään aina, jos vain myyjä on kova. Soiton ongelmana on vain peiton saavuttaminen kustannustehokkaasti.
Lopuksi eräs esimerkki, joka tapahtui minulle noin vuosi sitten. Sain Amazonilta sähköpostin, jonka luin puhelimellani. Mailissa oli tarjous, jossa kaupattiin puhelimen suojakuorta neljällä punnalla. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että näyttää siltä, että käytän HTC One -puhelinta, kyseisen puhelinmallin kuori näyttää tältä ja klikkaamalla linkkiä voin sen ostaa. Klikkasin linkkiä ja kampanjasivu ilmoitti, että tilaus on vastaanotettu.
Olin rekisteröitynyt Amazoniin valmiiksi ja olin edellisenä päivänä käynyt katselemassa siellä kännykänkuoria. Kun klikkasin linkkiä, päätelaitetunnistus tunnisti puhelimeni mallin ja tarjosi oikeaa kuorta. Kun klikkasin ostolinkkiä, olin koko prosessin ajan kirjautuneena sisään sivuilla, koska sähköpostissa oli minulle personoitu linkki ja täten Amazon tiesi valmiiksi maksutietoni ja toimitusosoitteeni. Olin prosessista jokseenkin mielissäni.
Sitten vielä johtopäätösten aika. Koska suoramarkkinointi koetaan lähtökohtaisesti ärsyttäväksi, niin sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sen ei välttämättä tarvitse olla ärsyttävää, vaan kohdentamisella ja hyvällä käyttökokemuksella siitä saadaan erityisen mielekäs kokemus – ja se paras pulli!
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää