
Onko verkkokauppaliiketoiminta jo menetetty kansainvälisille toimijoille?
Siltä välillä on vaikuttanut, kun koko kevään olemme saaneet lukea erityyppisiä kirjoituksia siitä, miten Amazon on tulossa Pohjoismaihin ja miten suomalaisena verkkokauppana meidän tulisi valmistautua tähän kansainvälisen jätin tuloon. Sitä samaa ovat kertoneet myös eri tutkimukset viime vuosilta, joissa suomalaiset kuluttajat kasvattavat jatkuvasti verkko-ostamista (viime vuonna 4,9 miljardia € Yle/Kaupanliitto), mutta rahat valuvat kansainvälisille toimijoille, kuten juuri Amazonille. Esimerkiksi PostNordin tutkimuksen mukaan 44 % suomalaisista kuluttajista ostaa kuukausittain kansainvälisistä verkkokaupoista, josta rahan mieluusti toki toivoisi jäävän suomalaisille yrittäjille.
Se tiedetään jo hyvin todennäköisenä faktana, että Amazon on tulossa Ruotsiin jo piakkoin sekä hyvin todennäköisesti myös Suomeen lähitulevaisuudessa. Uuteen maahan tullessaan Amazon on tyypillisesti muuttanut maiden verkko-ostamista muun muassa kiihdyttämällä hintakilpailua, nopeuttamalla toimitusaikaa, mutta myös lisäämällä verkko-ostamista ylipäätään. Fakta on myös se, että suomalaiset yritykset ovat jo vahvasti takaa-ajajina lähdössä tähän kisaan, ainakin jos suomalaisten digitaalista kehitystä kansainväliseen tai vaikka pohjoismaiseenkin tasoon verrataan. Vierailin viime viikolla IAB Europen Interact 2018 -seminaarissa Milanossa, jossa keskusteltiin kansainvälistä isoista toimijoista, jotka kilpailevat rajattomien resurssien vuoksi pitkälti epäreiluilta tuntuvilta eduilla suhteessa suomalaisiin ja eurooppalaisiinkaan yrityksiin. Siellä näytettiin, kuinka esimerkiksi yksittäiset tekoälyn kehityshankkeet saavat näillä kansainvälisillä jäteillä useiden miljardien budjetit, jota vastaan on todella vaikea kilpailla kansallisella tasolla.
Mihin kotimaisissa verkkokaupoissa tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota?
Ainakaan kilpailua ei voi voittaa, jos ei edes yritä. Nyt onkin korkea aika tarkastella omaa toimintaa kriittisesti ja miettiä millaisia asioita tehostamalla verkkokauppa saadaan parhaimpaan iskuun, sillä potentiaalista ostajakuntaa Suomesta löytyy. Kasvua ei tarvitse myöskään rajoittaa pelkästään rajojemme sisälle, sillä ostajakuntaa laadukkaille kotimaisille tuotteille löytyy varmasti myös ulkomailta. Yhtenä keskeisempinä asiana on selvittää, että tuotteistuksesta, hinnoittelusta, kohderyhmän ymmärtämisestä, käyttökokemuksesta ja logistiikasta muodostuva oman liiketoiminnan ydin on parhaassa mahdollisessa kunnossa.
Tämän jälkeen menestykseen voidaan merkittävästi vaikuttaa myös muilla kehityksen ja markkinoinnin toimenpiteillä. Markkinoinnin osalta on yhtä tärkeää, ja jatkossa vieläkin tärkeämpää, rakentaa myös kotimaisille verkkokauppabrändeille laajaa tunnettuutta kohderyhmässä sen sijaan, että tuijottaa vain, mistä saadaan se viimeinen ostoon ohjaava klikki.
Huomioi ainakin nämä:
Lopuksi, kun mietit teetkö oikeita markkinoinnin ja tehostamisen toimenpiteitä oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle, niin suosittelemme kiinnittämään huomiota seuraaviin tekijöihin:
- Brändin tunnettuus: miten hyvin kohderyhmäsi tuntee verkkokauppasi nimeltä? Mikä on autettu tai spontaani tunnettuus kohderyhmässä? Tiedätkö millä toimenpiteillä voit kehittää tunnettuuttanne?
- Taktinen mainonta: millaisia aktivointi kampanjoita teette? Miten saadaan parhaiten ohjattua taktisilla mainoksilla kohderyhmä verkkokauppaan?
- Konversio-optimointi: onko verkkokauppanne myynti maksimoitu optimoimalla sivustoa?
- SEM/SEO: onko hakukonemainonta kunnossa oikeilla sanoilla? Onko verkkokaupan sisältö rakennettu niin, että se nousee parhaiten hakukoneissa?
- CPA: oletteko hyödyntänyt parhaat mahdolliset keinot ohjata kohderyhmään kuuluvia eri sisältöjen parista, monia toteutuksia on tarjolla aktivointiin sidottuna.
- Display: jatkuva näkyvyys oikeassa kohderyhmässä oikean sisällön lähellä kehittää suotuisasti sekä tunnettuutta että aktivoi.
Jos tuntuu että verkkokauppasi toimintaa voisi vielä kehittää tai haluat vain vaihtaa ajatuksia aiheesta, niin tervetuloa keskustelemaan asiasta kanssamme A-lehtien aamiaisseminaariin 12.6. klo 8.30 alkaen, agenda ja ilmoittautuminen löytyvät täältä!
Kirjoittaja Päivi Vaipuro toimii myyntijohtajana A-lehtien yritysasiakkaiden mediamyynnissä. Hän on ollut toteuttamassa lukuisia ratkaisuja ideasta kauppaan yhdessä yritysasiakkaiden kanssa.
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää