
Nuoret digipalveluilla kirjallisuuden pariin
Helsingin kirjamessujen jälkimainingeissa jäin miettimään, miten nuoret saataisiin lukemaan enemmän. Kirjamessuilla näkyi paljon koululuokkia, todennäköisesti opettajien antamia tehtäviä tekemässä. Hyvä niin, koska Pisa-tutkimusten mukaan nuorten lukutaidon taso laskee koko ajan.
Hälyttävää on se, että tyttöjen ja poikien ero kasvaa. Heikoista lukijoista kolme neljäsosaa on poikia ja joka kahdeksas koulunsa päättävä poika ei omaa riittävän hyvää lukutaitoa jatko-opintoja varten.
Miten tämä trendi voitaisiin katkaista?
Nuoret ovat eteviä käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluita. He katsovat sarjat ja elokuvat ja kuuntelevat musiikkia mobiilisti. Kännykkä näyttää kasvaneen kiinni käteen. Haasteena on tuoda kirjat kiinnostavasti tähän maailmaan.
Suomeen on rantautunut lukuaikapalveluja, jotka mainostavat äänikirjoja kuukausimaksulla. Tuttu malli siis nuorille. Jotta nämä palvelut olisivat tarpeeksi houkuttelevia, sisältöjen on oltava nuoria kiinnostavia, ehkä nopeatempoisia, juonivetoisia ja dialogimaisia. Tämä ei kuitenkaan riitä! Nuorten on löydettävä uudet palvelut ja saatava heidät käyttämään niitä yhtä luontevasti kuin muita omaksumiaan palveluita.
Bookbeat mainostaa televisiossa ja tarjoaa kahden viikon ilmaista lukuaikaa, mutta nuorille markkinoinnin pitää tapahtua myös muilla keinoin. Some ja erityisesti tubettajat ovat hyviä kanavia. Ilmiöt, jotka kasvavat kuten Harry Potter, voivat olla apuna, mutta näitä ilmiöitä pitäisi olla useita ja jatkuvasti. Musiikkimaailman tai urheilun idolien elämänkerrat ovat myös yksi houkutteleva genre. Tarinankerronnan muotojen pitäisi koukuttaa nuoria.
Yksi uudenlainen esimerkki on toisen lukuaikapalvelun Storytelin sarjamainen formaatti Storytel Originals, jossa julkaistaan uusia teoksia tunnin mittaisissa jaksoissa.
Äänikirjat ovat maailmalla kasvava ilmiö. Muun muassa Tanskassa käyttäjät ovat suurelta osalta uusia kirjallisuuden kuluttajia. Käyttäjien ikärakenne on suurelta osin perinteinen, mutta olisi mielenkiintoista tietää, näkyykö uusia trendejä.
Toivottavaa on, että nuoriso saadaan kiinnostumaan kirjallisuudesta kuuntelemisen kautta ja myös lukemaan kirjoja. Äänikirjapalveluihin pätee samat säännöt kuin muihinkin digitaalisiin sisältöpalveluihin: sisältöä on oltava laaja tarjonta, käytön on oltava helppoa ja hinnan kohdallaan. Nuorten ja aikuisten kohdalla nämä kriteerit voivat olla myös erilaiset.
Kirjoittaja Kristiina Markkula on Digital Median Finlandin konsultti, joka auttaa asiakkaita strategiatyössä, T&K hankkeissa ja liiketoiminnan kehittämisessä.
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää