Icon
Natiivin vuosi 2016 Markkinaluvut

Natiivin vuosi 2016

28.01.2016 | Digital Media Finland

Vuosi 2016 on natiivimainonnan vuosi, sanovat monet. Hapuilusta ja harjoittelusta muokkautuu selviä käytäntöjä, ja pelisääntöjen avulla päästään toimiviin ratkaisuihin.

Mistä onkaan kyse? Ensin kannattaa tutustua IAB:n natiivimainonnan oppaaseen. Sieltä löytyy pätevä määritys: natiivimainonta on maksettua sisältömarkkinointia eli vuokrattua mediaa. Mainossisällössä käytetään median keinoja ja muotoja. Se ei keskeytä vaan integroituu osaksi mediasisältöjä – kuitenkin niin, että kuluttaja selkeästi havaitsee, kuka maksaa viulut. IAB toteaa, että natiivimainonta on maksettua sisältömarkkinointia muissa kuin mainostajan omissa kanavissa.

Natiivimainonnassa mainostaja lainaa median arvoa. Siksi aihe herättää niin suuria intohimoja ja keskustelua oikeasta ja väärästä. Kyse on kuluttajien luottamuksesta. Ja luottamuksen voi menettää – montakos kertaa se olikaan?

Erityisen paljon arvokeskustelua herättää työnjako, jossa mainostajan sisältöä tuotetaan julkaisijamedian toimituksissa eikä ulkopuolisten toimijoiden työnä. Malli jättää medialle eniten tuottoja, mutta voi nostaa esiin mediatalojen sisällä ja niiden ulkopuolella kysymyksiä riippumattomuudesta. Aihe on vakava, ja jokaisen mediatalon on päätettävä omat rajanvetonsa. Kaupallisten toimijoiden on kunnioitettava sovittuja pelisääntöjä.

Kun sääntöjä noudatetaan ja kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan, natiivimainonta toimii: kuluttaja saa lisäarvoa palvelevasta brändisisällöstä, mainostaja viestinsä perille hyvässä seurassa ja media jälleen tuottoa siitä missä se vaan on niin hyvä eli mainostajien ja kuluttajien yhteen saattamisessa.

Joulukuun alussa Era Contentin julkistama natiivimainonnan tutkimusraportti Viestintäalan tutkimussäätiölle kiteyttää, että monet natiivimainontaan liittyvät huolet osoittautuvat turhiksi kun kaikki arvoverkon toimijat edellyttävät ja saavat laatua. Laatua pukkaa, kun prosessit ovat kunnossa, sisältö muokataan mediaympäristöön sopivaksi ja ennen kaikkea viestin sisältö suunnitellaan huolella ja se erottuu ja muistetaan. Tutkimuksen mukaan kuluttajat tunnistavat kyllä kaupalliset viestit, ja suhtautuvat natiivimainontaan positiivisesti, jos kokevat sisällön hyödylliseksi ja mediaympäristöön sopivaksi. Kuluttajien huomio on arvokasta valuuttaa, jota ei kannata tuhlata.

On viihdyttävää lueskella maailmalta ennusteita ja visioita natiivimainonnan tulevaisuudesta. On tulossa ohjelmallista natiivimainontaa, natiiviradiota ja -tv:tä (tuotesijoittelua ja sponsorointia ei lasketa tähän), natiivia ulkomainontaa… Aitoa natiivia tv:ssä voi kuulemma syntyä etenkin syvälle menevien harrastus- tai ilmiöohjelmien yhteyteen. Maallikkona kyllä herää kysymys, eikö tällaista tehdäkin jo.

Liisa Kotilainen on Digital Media Finlandin konsultti.

Digital Media Finlandin aiemmat kirjoitukset:
Rahan tuloa voi estää
Onko Blockchain markkinoinnin(kin) hopealuoti?

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!