
Natiivin vuosi 2016
Vuosi 2016 on natiivimainonnan vuosi, sanovat monet. Hapuilusta ja harjoittelusta muokkautuu selviä käytäntöjä, ja pelisääntöjen avulla päästään toimiviin ratkaisuihin.
Mistä onkaan kyse? Ensin kannattaa tutustua IAB:n natiivimainonnan oppaaseen. Sieltä löytyy pätevä määritys: natiivimainonta on maksettua sisältömarkkinointia eli vuokrattua mediaa. Mainossisällössä käytetään median keinoja ja muotoja. Se ei keskeytä vaan integroituu osaksi mediasisältöjä – kuitenkin niin, että kuluttaja selkeästi havaitsee, kuka maksaa viulut. IAB toteaa, että natiivimainonta on maksettua sisältömarkkinointia muissa kuin mainostajan omissa kanavissa.
Natiivimainonnassa mainostaja lainaa median arvoa. Siksi aihe herättää niin suuria intohimoja ja keskustelua oikeasta ja väärästä. Kyse on kuluttajien luottamuksesta. Ja luottamuksen voi menettää – montakos kertaa se olikaan?
Erityisen paljon arvokeskustelua herättää työnjako, jossa mainostajan sisältöä tuotetaan julkaisijamedian toimituksissa eikä ulkopuolisten toimijoiden työnä. Malli jättää medialle eniten tuottoja, mutta voi nostaa esiin mediatalojen sisällä ja niiden ulkopuolella kysymyksiä riippumattomuudesta. Aihe on vakava, ja jokaisen mediatalon on päätettävä omat rajanvetonsa. Kaupallisten toimijoiden on kunnioitettava sovittuja pelisääntöjä.
Kun sääntöjä noudatetaan ja kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan, natiivimainonta toimii: kuluttaja saa lisäarvoa palvelevasta brändisisällöstä, mainostaja viestinsä perille hyvässä seurassa ja media jälleen tuottoa siitä missä se vaan on niin hyvä eli mainostajien ja kuluttajien yhteen saattamisessa.
Joulukuun alussa Era Contentin julkistama natiivimainonnan tutkimusraportti Viestintäalan tutkimussäätiölle kiteyttää, että monet natiivimainontaan liittyvät huolet osoittautuvat turhiksi kun kaikki arvoverkon toimijat edellyttävät ja saavat laatua. Laatua pukkaa, kun prosessit ovat kunnossa, sisältö muokataan mediaympäristöön sopivaksi ja ennen kaikkea viestin sisältö suunnitellaan huolella ja se erottuu ja muistetaan. Tutkimuksen mukaan kuluttajat tunnistavat kyllä kaupalliset viestit, ja suhtautuvat natiivimainontaan positiivisesti, jos kokevat sisällön hyödylliseksi ja mediaympäristöön sopivaksi. Kuluttajien huomio on arvokasta valuuttaa, jota ei kannata tuhlata.
On viihdyttävää lueskella maailmalta ennusteita ja visioita natiivimainonnan tulevaisuudesta. On tulossa ohjelmallista natiivimainontaa, natiiviradiota ja -tv:tä (tuotesijoittelua ja sponsorointia ei lasketa tähän), natiivia ulkomainontaa… Aitoa natiivia tv:ssä voi kuulemma syntyä etenkin syvälle menevien harrastus- tai ilmiöohjelmien yhteyteen. Maallikkona kyllä herää kysymys, eikö tällaista tehdäkin jo.
Liisa Kotilainen on Digital Media Finlandin konsultti.
Digital Media Finlandin aiemmat kirjoitukset:
Rahan tuloa voi estää
Onko Blockchain markkinoinnin(kin) hopealuoti?
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää