
Natiivimainonta: Case Kevätmessut 2014
Lähtökohta
Kevät on mullan tonkimisen aikaa. Ihmiset valmistautuvat lähestyvään kesään etsimällä verkosta tietoa kesäpaikan tai kodin pihan ehostamiseen liittyvistä asioista.
Suomen Messut järjestävät vuosittain Helsingissä suuren Kevätmessut-tapahtuman. Paikalla on sosiaalinen taimitori, ja yritykset tuovat kevätuutuuksiaan sekä palvelujaan kuluttajien ulottuville näyttävästi. Tästä lähti idea natiivimainonnan hyödyntämisestä!
Lähtökohta oli mielenkiintoinen: kuinka toteuttaa fiksusti ja tyylikkäästi verkkoon konsepti, joka on altis jakamiselle sosiaalisessa mediassa? Miten varmistaa, että artikkelisisältö tavoittaa kohderyhmän tehokkaasti mutta myös herättää jakamisvietin? Sisällöntuotanto ja toteutustavan pohdinta jätettiin brieffin jälkeen IL-Median I Lab -yksikölle.
Ennen kuin syvennymme toteutukseen ja tuloksiin, tarkastellaan millaiset tekijät saavat ihmiset kerryttämään sosiaalista pääomaa verkossa.
Mikä saa ihmiset jakamaan sisältöä sosiaalisessa mediassa?
Alan edelläkävijä buzzfeed.com on jakanut syyt jakamiselle kolmeen selkeään kategoriaan:
1. Ihmisen identiteettiin liittyvä sisältö
Tästä hyvä esimerkki on vasenkätisyys, esimerkiksi ”Miksi vasenkätisten elämä on hankalampaa?” Muita hyviä esimerkkejä ovat asuinpaikka tai harrastus.
2. Emootioon vetoava sisältö
Esimerkiksi koskettavat tapahtumat, eläinaiheiset jutut tai suuret saavutukset.
3. Informaatioon perustuva sisältö
Tähän kategoriaan kuuluvat ruokavinkit, reseptit tai vaaralliset tilanteet.
Mitä Suomessa jaetaan tällä hetkellä?
Äitienpäivän alla Iltalehti.fi listasi juhlapäivän kunniaksi 10 syytä miksi äidit ovat parhaita. Artikkelin julkaisuajankohta oli luonteva: äitienpäivä on suurimmalle osalle Suomalaisia tärkeä tapahtuma. Maanantaina 12.5. eli noin vuorokausi julkaisusta artikkelia oli suositeltu Facebookissa noin 10 000 kertaa. Ilmiöt syntyvät nopeasti ja niille on sosiaalinen tilaus.
Kevätmessujen natiivikampanja
Suomen Messut ja I Lab päättivät yhdessä lähestyä kokonaisuutta testin kautta. Testin nimeksi tuli ”Oletko todellinen viherpeukalo vai kuolevatko kasvit käsiisi?” Mielenkiintoisessa sekä aavistuksen haasteellisessa testissä pärjätäkseen piti todellakin olla viherpeukalo.
Artikkeli julkaisupäiväksi sekä ajankohdaksi valittiin perjantai 28.3.2014. Olemme havainneet, että kyseinen ajankohta on paras, koska silloin sisällöt saavat lumipalloefektin sosiaalisessa mediassa aikaiseksi keskimääräistä paremmin. Nämä ovat pieniä mutta olennaisia yksityiskohtia suunnittelussa.
Artikkelisivu
Testisivu
Tulokset: sisältö
Ajalla 28.3.–9.4. eli noin kahden viikon aikana artikkeli luettiin 24 565 kertaa. Sisältö tavoitti huomattavalla todennäköisyydellä valtavasta uutisvirrasta todelliset viherpeukalot eli oikean kohderyhmän. Applikaation kautta lukukertoja oli yli 1344. Huimia lukuja hyvin lyhyessä ajassa!
Tulokset: jakaminen
Testi jaettiin Facebookissa 5 939 kertaa ja sivulla vietetty aika oli keskimäärin 2 minuuttia 46 sekuntia. Tuosta jokainen voi laskea, kuinka monelle kaveriseinälle testi päätyi, kun arviolta suomalaisilla on keskimäärin 100 ystävää. Toki tässä on valtavasti päällekkäisyyttä, mutta kokonaisuutena Kevätmessujen kampanjaa voidaan pitää erinomaisen hyvin onnistuneena. Sivulla vietetty aika oli korkea. Kun tätä vertaa perinteisin tavoin toteutettuun mainontaan, mainonnan engagement oli kuluttajille kymmeniä kertoja korkeampi.
Summa summarum
Huolellisella suunnittelulla ja oikealla sisällöllä voimme saada helposti aikaan ”lumipalloefektin”. Kuluttajat kyllä löytävät heille relevantin sisällön, ja mikäli toteutustapa on oikea, kampanja lähtee varmasti lentoon!
Aiemmin sisältömarkkinointi-postaussarjassa ilmestynyt:
Sisältömarkkinointi osa 1: Natiivimainonta
Sisältömarkkinointi osa 2: Ars gratia artis, sanoo sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi osa 3: Olipa kerran tarina, joka oli tärkeämpi kuin sisältö
Sisältömarkkinointi osa 4: Startups: How to build a content strategy from scratch
31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää