
Kuka kerää dataa sivustoltasi?
Oletko joskus miettinyt, mistä ja miten kaikki digitaalisen mainonnan markkinapaikoilla myytävä data kerätään ja kenen toimesta? Tuleeko se Facebookilta ja Googlelta? Vastaus on: ei tule. Valtaosa myytävästä datasta päätyy marketin tiskille ihan tavallisten yritysten kotisivuilta.
Alla olevassa kuvassa näkyy katsaus yhden Suomen tunnetuimman brändin kotisivusta. Kyseessä ei ole ruutukaappaus kevään uutuuksista, vaikka uusia juttuja monelle saattavat ollakin, vaan siitä mitkä teknologiat ovat olleet kyseisen auditoinnin aikana kiinni tavalla tai toisella tämän yrityksen kotisivulla.
Ensimmäisessä sarakkeessa luetellut järjestelmät ovat kiinni suoraan sivustossa, loput tulevat muiden kautta. Tämä on ihan normaalia, esimerkiksi silloin kun puhutaan tagien hallinnasta (tässä tapauksessa Google Tag Manager) tai esimerkiksi mainonnan kohdistamisessa auttavassa osto- ja myyntijärjestelmien välisessä evästeiden matchäämisessä.
Mielenkiintoista on, kuinka moni näistä toimijoista auttaa kyseistä yritystä saavuttamaan parempia tuloksia ja ketkä keskittyvät kulissien takana lähinnä oman liiketoimintansa kasvattamiseen?
Joku näistä tarjoaa yritykselle kivoja työkaluja ilmaiseksi. Mutta tietääkö yritys, että tässä tapauksessa hinta on yrityksen verkkosivulta, jossa on muuten myös verkkokauppa, kerättävä data? Joku toinen ei tarjoa edes niitä "ilmaisia" työkaluja, vaan pyörittää vain omaa databusinestaan taustalla. Raha vaihtaa varmasti omistajaa, mutta siitä ei hyödy kyseinen yritys eikä heidän asiakkaansa, vaan käytännössä täysin irrelevantit toimijat. Yllä olevasta kaaviosta löytyy helposti puolenkymmentä toimijaa, joiden ydinliiketoimintaa on datan myyminen.
Miten tämä on mahdollista?
Suurin syy lienee se, että yritykset eivät ole osanneet kiinnittää asiaan huomiota. Kenties sivuston kehittäjät ovat menneet joskus sieltä missä aita on matalin. Kumppaneilta ei ole vaadittu läpinäkyvyyttä ja selityksiä sivustolla touhuavien teknologioiden taustoista. Pienempien yritysten kohdalla tilanne voi olla myös se, että koko sivusto on tilattu niin sanotusti "avaimet käteen" -pakettina, ja sivuston toimittajalla on datakaupalta tuoksahtava ketunhäntä kainalossa.
Mitä yritysten pitäisi tehdä?
Auditoida palvelunsa. Käydä läpi jokainen teknologia ja arvioida, auttaako tämä yritys meitä toimimaan paremmin? Jos vastaus on ei, ei muuta kuin KonMari -hengessä pellolle. Omien palveluiden tarkistaminen on suorastaan välttämätöntä koska GDPR edellyttää, että sivuston omistajan tulee pyytää käyttäjältä lupa datan keräämiseen. Se on hankalaa, jos ei itse tiedä ketkä dataa keräävät.
Sivuston analyysi tehty Relevant Digital Oy:n edustamalla Ensighten Privacy -järjestelmällä, mutta karkean tsekkauksen saa tehtyä myös selaimessa toimivalla Ghosteryllä.
PS. Kirjoituksessa anonyyminä esimerkkinä käytetty yritys tiedostaa tilanteen ja kevätsiivous on jo aloitettu!
Kirjoittaja Petri Kokkonen työskentelee Relevant Digitalin toimitusjohtajana ja on IAB:n hallituksen jäsen.
03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää