
Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana
Termeillä ”tiedon taloustiede” ja ”tietotalous” tarkoitetaan tietoon ja asiantuntijuuteen perustuvaa taloutta. Eurostatin mukaan Suomessa on työikäisen väestön kokoon suhteutettuna Euroopan neljänneksi suurin tietotalousmarkkina. Tietotaloudesta käytetään myös nimitystä osaamistalous. Digitalisoituvassa maailmassa tietotalous on yhä enenevässä määrin myös ”internet-taloutta” ja koska yksi digitaalisen ympäristön olennaisimmista liiketoimintamalleista on mainonta, aiheeseen on syytä perehtyä myös juridisesta näkökulmasta.
Datakohdennetut verkkomainokset ovat osoittautuneet monelle yrityksille ylivoimaisen tehokkaiksi välineiksi oman kohderyhmän tavoittamisessa ja sitä kautta yrityksen liikevaihdon kasvattamisessa. Data tuo merkittäviä etuja myös julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla, usein vieläpä keskiarvoa korkeammalla kontaktihinnalla.
Pandemia muutti kuluttajakäyttäytymistä esimerkiksi kaikille jo niin tutun verkkokaupan kasvun myötä. Vuonna 2020, keskellä pahinta pandemia-aikaa, verkkokaupan volyymi kasvoi EU-alueella peräti 33 %. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen jo ennen COVID19-kriisiä keskittyneet yritykset ovat menestyneet viime vuosina muita paremmin, joten perustellusti voidaan todeta digiliiketoiminnan sekä tehokkaan datakohdennetun digimainonnan olevan suurimpia kasvun lähteitä isolle osalle Suomen ja Euroopan yrityksiä.
Datakohdennettu mainonta huolestuttaa kuluttajia
Datakohdennetun mainonnan lisääntyminen on kasvattanut myös kuluttajien huolta sekä luonut väärinymmärryksiä digitaalista dataa kohtaan. Epäselvää on miten datakohdennettu mainonta toimii ja kuka kuluttajan antamaa dataa loppujen lopuksi hyödyntää. Aihe on herättänyt keskustelua myös Euroopan parlamentissa Digital Service Act (DSA) -lain valmistelun yhteydessä.
IAB Europen pääekonomisti Daniel Knappin raportti kuitenkin osoittaa, että kohdennetun mainonnan rajoittaminen tai jopa kieltäminen toisi mukanaan joukon dramaattisia seurauksia, jotka haittaisivat merkittävästi etenkin PK-yritysten kasvua ja kannattavuutta. PK-segmentin yritykset työllistävät noin kaksi kolmasosaa Suomen työntekijöistä ja muodostavat 99% kaikista suomalaisista yrityksistä.
Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin, tiedon saatavuuden ja esimerkiksi mainosrahoitteiset uutispalvelut. Ilman dataa kustantajat joutuisivat etsimään yhä useammin vaihtoehtoisia kuluttajamaksullisia liiketoimintamalleja. Kuitenkin esimerkiksi IAB Europen huhtikuussa 2021 julkaistun ”What Would Internet Without Targeted Ads Look Like” tutkimuksen mukaan peräti 75 % eurooppalaisista kuluttajista preferoi datakohdennetulla mainonnalla rahoitettua liiketoimintamallia kuluttajamaksun sijaan.
Keskustelu kohdennetusta mainonnasta ei ole vain keskustelua mainonnasta. Kohdennetun mainonnan kieltämisellä tai rajoittamisella olisi peruuttamattomia vaikutuksia Suomen talouteen, median saavutettavuuteen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua siitä, miten kohdennetun mainonnan ja modernin teknologian edut voidaan valjastaa tukemaan Suomen ja koko Euroopan kilpailukykyä, luonnollisesti huomioiden kuluttajille tarjottava läpinäkyvyys sekä kontrolli oman datan käyttöön.
Lue lisää IAB Europen pääekonomisti Daniel Knappin julkaisusta.
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää