
Kaikkien aikojen verkkokauppajoulu on ovella!
Se on kohta täällä, nimittäin historian kovin ”verkkokauppajoulu”! Maailmalta kuuluu jo ennätysmyynttejä, joita on rikottu käytännössä kaikkialla idästä länteen. Mielenkiintoinen ”vanha” uutuus, Alibaba.com (aliexpress.com) myi kuulemma jo marraskuun alussa 4 mrd. € yhden päivän aikana! Jestas mitä summia!
Kuva: Colourbox
Verkon rooli ostoskanavana
Ei tarvitse olla kovinkaan perillä kuluttajien käyttäytymisestä tai verkon massiivisesta roolin kasvusta ihmisten arjessa, kun voi jo veikata, monellako sadalla miljoonalla eurolla suomalaiset tänä vuonna verkkokaupasta joululahjojaan sekä tarvikkeitaan ostavat. Verkko kaikessa autuudessaan tarjoaa tavattoman kätevän, aikaa säästävän sekä hyvin usein kukkaroa hellivän kanavan hoitaa jopa perinteiset kivijalkatuotteet vaivattomasti sekä edullisesti, suoraan kotiovelle.
Verkkokauppaostaminen
Verkkokauppa on vaivihkaa hiipinyt kuluttajien arkeen. Muutamia vuosia sitten pelätyt verkkokaupan ostamiseen liittyvät ongelmat ja ennen kaikkea kuluttajien varovainen suhtautuminen luottokortteilla maksamiseen on muuttunut täydellisesti. Eri asia on, ovatko kaikki verkkokaupassa globaalisti toimivat yritykset luottotietojen suhteen niin luotettavia kuin kuluttajat haluavat ymmärtää. Silti, kaikki on kaupan digitaalisessa maailmassa ja vieläpä helposti, vaivattomasti ja usein perin läpinäkyvästi.
Kuva: Coloubox
Jäävätkö eurot Suomeen?
Jäävätkö eurot sitten kotimaahan työllistämään ihmisiä vai käykö niin, että maailman markkinat imaisevat suomalaisesta kansantuotteesta verojen jälkeen kipeästi pihistetyt joulurahat tehokkaasti ja varmasti kansainvälisiin verkkokauppoihin? Itse olen hieman huolissani, koska ulkomailta ostettu tuote ei työllistä tai lisää hyvinvointia oikeastaan kuin logistiikan palvelujen osalta. Verottaja ei pahemmin ostoksien verottamiseen puutu ja rahavirrat ulkomaille kasvavat joka kuukausi suuremmiksi.
Verkkokaupan varovainen arvo
Viralliset arviot Suomen verkkokaupan arvosta vaihtelevat suuresti vastaajan mukaan. Valistunut mutta todennäköisesti kuitenkin aivan liian pieni arvio on noin 10 mrd. euroa. Järkevää pohdintaa on katsoa, mistä tämä Suomen mittakaavassa valtava summa on pois? Onko niin, että esimerkiksi käyttötavarakaupan strategiat ovat mukautuneet moitteetta ja vaivatta kuluttajien ostokäyttäytymisen mukana vai onko niin, että kaikessa vertailtavuudessaan sekä läpinäkyvyydessään globaali kilpailu on saapunut taloon hieman niin kuin varkain? Yhtä kaikki, mikään ei enää ole niin kuin ennen. Tätä kannattaa pohtia hyvin hartaasti liiketoiminnasta riippumatta.
Tulevaisuus ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet?
Onneksi olemme innovatiivinen kansa ja kotimaiset toimijat eri aloilla kykenevät näkemään kuluttajakäyttäytymisen murroksen pelkästään mahdollisuutena. Näin toivon. Verkkokauppa vaatii toisenlaista lähestymistapaa sekä timantinkirkasta strategiaa. Olen täysin luottavainen että peliä ei ole Suomalaisten yritysten osalta pelattu ollenkaan. Olemme silti vain tikapuiden ensimmäisellä askeleella globaalissa mittakaavassa. Markkinoilla on aina paikka niille, jotka aidosti panostavat verkkokauppastrategian jalkautumiseen sekä huolehtivat brändiensä vetovoimaisuudesta. Pitää muistaa, että suurin osa Suomalaisista silti luottaa ja uskoo kotimaisten tuotteiden paremmuuteen. Voiko parempaa lähtökohtaa suomalaiselle verkkokauppatoimijalle olla?
Mukavaa joulunodotusta!
31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää15.06.2021
IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa
IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.
lue lisää