
Kaikkien aikojen verkkokauppajoulu on ovella!
Se on kohta täällä, nimittäin historian kovin ”verkkokauppajoulu”! Maailmalta kuuluu jo ennätysmyynttejä, joita on rikottu käytännössä kaikkialla idästä länteen. Mielenkiintoinen ”vanha” uutuus, Alibaba.com (aliexpress.com) myi kuulemma jo marraskuun alussa 4 mrd. € yhden päivän aikana! Jestas mitä summia!
Kuva: Colourbox
Verkon rooli ostoskanavana
Ei tarvitse olla kovinkaan perillä kuluttajien käyttäytymisestä tai verkon massiivisesta roolin kasvusta ihmisten arjessa, kun voi jo veikata, monellako sadalla miljoonalla eurolla suomalaiset tänä vuonna verkkokaupasta joululahjojaan sekä tarvikkeitaan ostavat. Verkko kaikessa autuudessaan tarjoaa tavattoman kätevän, aikaa säästävän sekä hyvin usein kukkaroa hellivän kanavan hoitaa jopa perinteiset kivijalkatuotteet vaivattomasti sekä edullisesti, suoraan kotiovelle.
Verkkokauppaostaminen
Verkkokauppa on vaivihkaa hiipinyt kuluttajien arkeen. Muutamia vuosia sitten pelätyt verkkokaupan ostamiseen liittyvät ongelmat ja ennen kaikkea kuluttajien varovainen suhtautuminen luottokortteilla maksamiseen on muuttunut täydellisesti. Eri asia on, ovatko kaikki verkkokaupassa globaalisti toimivat yritykset luottotietojen suhteen niin luotettavia kuin kuluttajat haluavat ymmärtää. Silti, kaikki on kaupan digitaalisessa maailmassa ja vieläpä helposti, vaivattomasti ja usein perin läpinäkyvästi.
Kuva: Coloubox
Jäävätkö eurot Suomeen?
Jäävätkö eurot sitten kotimaahan työllistämään ihmisiä vai käykö niin, että maailman markkinat imaisevat suomalaisesta kansantuotteesta verojen jälkeen kipeästi pihistetyt joulurahat tehokkaasti ja varmasti kansainvälisiin verkkokauppoihin? Itse olen hieman huolissani, koska ulkomailta ostettu tuote ei työllistä tai lisää hyvinvointia oikeastaan kuin logistiikan palvelujen osalta. Verottaja ei pahemmin ostoksien verottamiseen puutu ja rahavirrat ulkomaille kasvavat joka kuukausi suuremmiksi.
Verkkokaupan varovainen arvo
Viralliset arviot Suomen verkkokaupan arvosta vaihtelevat suuresti vastaajan mukaan. Valistunut mutta todennäköisesti kuitenkin aivan liian pieni arvio on noin 10 mrd. euroa. Järkevää pohdintaa on katsoa, mistä tämä Suomen mittakaavassa valtava summa on pois? Onko niin, että esimerkiksi käyttötavarakaupan strategiat ovat mukautuneet moitteetta ja vaivatta kuluttajien ostokäyttäytymisen mukana vai onko niin, että kaikessa vertailtavuudessaan sekä läpinäkyvyydessään globaali kilpailu on saapunut taloon hieman niin kuin varkain? Yhtä kaikki, mikään ei enää ole niin kuin ennen. Tätä kannattaa pohtia hyvin hartaasti liiketoiminnasta riippumatta.
Tulevaisuus ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet?
Onneksi olemme innovatiivinen kansa ja kotimaiset toimijat eri aloilla kykenevät näkemään kuluttajakäyttäytymisen murroksen pelkästään mahdollisuutena. Näin toivon. Verkkokauppa vaatii toisenlaista lähestymistapaa sekä timantinkirkasta strategiaa. Olen täysin luottavainen että peliä ei ole Suomalaisten yritysten osalta pelattu ollenkaan. Olemme silti vain tikapuiden ensimmäisellä askeleella globaalissa mittakaavassa. Markkinoilla on aina paikka niille, jotka aidosti panostavat verkkokauppastrategian jalkautumiseen sekä huolehtivat brändiensä vetovoimaisuudesta. Pitää muistaa, että suurin osa Suomalaisista silti luottaa ja uskoo kotimaisten tuotteiden paremmuuteen. Voiko parempaa lähtökohtaa suomalaiselle verkkokauppatoimijalle olla?
Mukavaa joulunodotusta!
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää31.08.2023
Verkkomainonta koki pienen laskun vuoden 2023 toisella kvartaalilla
Suomen verkkomainonnan määrä saavutti lähes 174 miljoonaa euroa vuoden 2023 toisella kvartaalilla, mikä on noin puolen prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Digitaalinen mainonta edustaa kuitenkin edelleen 54 % koko maan mediamainonnasta, osoittaen digimainonnan keskeisen roolin mainosmarkkinoilla.
lue lisää23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää